Olen toiminut Sitowisellä vesipalvelujen palvelupäällikkönä viitisen vuotta, eli kehitän hulevesien hallintaan ja -suunnitteluun liittyviä palveluja. Lisäksi toimin luontopohjaisen hulevesien hallinnan ryhmän esihenkilönä ja osallistun strategiseen asiantuntijatyöhön. Erikoisempi piirre arjessani on se, että toinen työnantajani on Aalto-yliopisto, jossa toimin osa-aikaisena hulevesiprofessorina.
Yritysmaailmassa parasta on, että eri aiheisiin pääsee kiinni nopeasti. Samalla voin tuoda tietoa yritysmaailmasta opiskelijoille.
Olenkin tullut konsultti- ja suunnittelualalle akateemisesta maailmasta, ja kehitystyö on ollut luonteva osa tehtäviäni Sitowisellä aina. Yritysmaailmassa parasta on, että meneillään on monta projektia yhtä aikaa, joten eri aiheisiin pääsee kiinni nopeasti. Samalla voin tuoda tietoa yritysmaailmasta kandi- ja maisteritason opiskelijoille.
Sitowisellä rinnallani on monia kollegoja, joiden opinnäytetöitä olen ollut ohjaamassa. Onkin hauskaa bongata jo opiskeluvaiheessa ne ihmiset, jotka ovat erityisen kiinnostuneita hulevesistä ja niiden hallinnasta.
Hulevesisuunnittelu kehittyy luovasti ja asiakaslähtöisesti
Tutustuin Sitowiseen jo tutkijana, koska Sitowisen vesipalvelujen asiantuntijat olivat paljon mukana alan tutkimus- ja kehityshankkeissa. Tiesin siis etukäteen, että yhtiöstä löytyy laajaa hulevesisuunnittelun osaamista. Meillä onkin huikean korkea tekemisen taso, ja olemme monissa hulevesien suunnittelun teemoissa alan edelläkävijä.
Lisäksi meillä on tosi kiva porukka! Töitä tehdään tosissaan, muttei otsa rypyssä. Alana hulevesien suunnittelu ei ole vielä "valmis", vaan kehitämme sitä eteenpäin luovasti ja asiakaslähtöisesti koko ajan. Tartumme tulevaisuuden trendeihin ennakoivasti, jotta meillä on ratkaisuja valmiina, kun asiakkaat niitä tarvitsevat. Se vaatii, että pysymme hereillä siitä mitä tapahtuu Suomen lisäksi maailmalla.
Meillä onkin huikean korkea tekemisen taso. Töitä tehdään tosissaan, muttei otsa rypyssä. Meillä on tosi kiva porukka!
Ilmastonmuutos korostaa vesien hallinnan tärkeyttä
Tutustuin hulevesien suunnitteluun itse vasta vesitalouden ja -rakentamisen opintojeni loppuvaiheessa. 2000-luvun alussa hulevesistä ei juuri puhuttu, mutta halusin selvittää aiheesta lisää. Nykyään tilanne on erilainen. Opiskelijat saavat liikenne-, maankäytön ja hulevesisuunnittelun opetusta samalla kurssilla, mikä auttaa yhdistämään näkökulmia.
Hulevesien hallinta rakennetussa ympäristössä onkin nykyään iso aihealue, jota halutaan kehittää kaikilla sektoreilla. Se, mitä tutkimusmaailmassa tehdään edeltä, jalkautuu yritysten kautta käytäntöön. Esimerkiksi Ruotsissa on panostettu vettä läpäisevien päällysteiden tutkimukseen ja Australiassa biosuodatusrakenteiden, ja nämä ratkaisut ovat yleistyneet myös kaupunkiympäristöissä.
Suomessa hulevesien hallinnan kehitys sai vauhtia 2000-luvun alussa tutkimushankkeista. Kunnille todellinen herätys aiheeseen oli vuosi 2014, jolloin maankäyttö- ja rakennuslakiin saatiin ensimmäistä kertaa suosituksia hulevesien imeyttämiseen ja viivyttämiseen. Juuri nyt kehitystä vauhdittaa ilmastonmuutokseen varautuminen ja sopeutuminen. Kyse on muustakin kuin tulvien ehkäisystä. Hulevesien hallintaa on myös vesien puhdistaminen, kaupunkiympäristöjen viherryttäminen ja luonnon monimuotoisuuden suojelu.
