Paikkatieto mullistaa kuntien kunnossapidon

Suomessa toteutetaan vuosittain satoja teiden ja katujen kunnossapidon urakoita. Silti paikkatiedon hyödyntäminen näissä urakoissa vaihtelee rajusti. Osassa kunnista ollaan vasta digitalisaation ensiaskeleissa, kun taas toiset hyödyntävät paikkatietoa, dataa ja tekoälyä jo päivittäisen työn tukena.

Tehokkaampi tiedolla johtaminen tuo urakoihin merkittäviä taloudellisia, toiminnallisia ja ympäristöhyötyjä. Tässä asiantuntijakirjoituksessa tarkastelemme viisivaiheista mallia, joka kuvaa paikkatiedon ja tiedolla johtamisen tasoja suomalaisessa kunnossapidossa.

Taso 0: Ei digitaalista paikkatietoa, kun “itse ajamalla selviää”

Monessa kunnassa lähtötaso on edelleen varsin analoginen.
Käytössä on PDF‑karttoja, Excel‑listoja ja työnjohto toimii WhatsAppin tai sähköpostin kautta. Ajoneuvoseurantaa ei ole, eikä kunnollista tilannekuvaa synny.

Tällöin työ perustuu pitkälti henkilökohtaisiin havaintoihin, kokemukseen ja kuntalaisilta tuleviin ilmoituksiin:
“Minä käyn sitten itse ajelemassa ja katselemassa.”

Taso 1: Työkoneiden jäljen seuranta kartalla

Tässä vaiheessa käytössä on jo ajoneuvoseuranta joko paikantimilla tai mobiilisovelluksilla.
Työkoneet näkyvät kartalla, ja reittitietoja voi tarkastella.

Silti moni asia perustuu edelleen manuaaliseen työhön:

• työnohjaus viestitellen
• valokuvatodennus maastosta
• raportointi vähäistä

Hyötyjä syntyy, mutta järjestelmien käyttö on vielä satunnaista:
“Käytetään, jos muistetaan!”

Taso 2: Automaattinen kustannusseuranta ja järjestelmällisempi työnohjaus

Tämä taso tuo mukaan urakan kustannusseurannan ja perusraportit.
Seurantajärjestelmä kytkeytyy usein laskutukseen, mikä kirittää käyttöä, mutta ei vielä mahdollista laajempaa kehittämistä.

Paikkatieto on tässä vaiheessa melko yksinkertaista:

• urakka‑alueet
• karttapohjat
• varusteet

Aliurakointi helpottuu, mutta suunnittelun dokumentointi on vielä vähäistä.

Taso 3: Paikkatiedon laaja hyödyntäminen suunnittelusta jälkilaskentaan

Tämä taso edustaa modernin kunnossapidon ydintä.
Paikkatietoa hyödynnetään systemaattisesti koko urakan elinkaaren ajan:

• suunnitelmien vieminen toteutukseen saumattomasti
• väylien, pihojen ja viheralueiden ylläpito paikkatiedon ohjaamana
• paikkatiedon päivitys järjestelmissä rutiininomaisesti

Työntekijä näkee kartalta reaaliaikaisesti: mitkä alueet on jo aurattu, missä kollegat menevät, ja mikä vielä odottaa toimenpidettä.

Tämä luo kokonaan uudenlaisen tilannekuvan, joka parantaa laatua ja turvallisuutta.

Taso 4: Optimointi, tekoäly ja automatiikka arjen tukena

Korkeimmalla tasolla paikkatieto, järjestelmät ja tekoäly yhdistyvät. Hyötyjä syntyy erityisesti:

• kustannusjaon automatisoinnista (esim. kiinteistöittäin)
• reittioptimoinnista, joka säästää sekä rahaa että päästöjä
• optimoidun ja toteutuneen työn vertailusta

Tekoäly tukee työnsuunnittelua ja auttaa löytämään tehokkaimmat vaihtoehdot niin työvuoroihin, aurausreitteihin kuin kaluston käyttöön.

Seuraavalle tasolle kannattaa pyrkiä, koska jokainen askel tuo mukanaan selkeitä hyötyjä: kunnan tai yrityksen kustannussäästöt kasvavat, tilannekuva tarkentuu ja työ tehostuu. 

Miksi teiden ja katujen kunnossapidossa kannattaa pyrkiä seuraavalle tasolle?

Seuraavalle tasolle kannattaa pyrkiä, koska jokainen askel tuo mukanaan selkeitä hyötyjä: kunnan tai yrityksen kustannussäästöt kasvavat, tilannekuva tarkentuu ja työ tehostuu. Samalla työnjohdon ja työmaiden arki selkeytyy, ja digitaitojen karttuminen mahdollistaa aiempaa paremmat, tietoon perustuvat päätökset. 

Ennen kaikkea kehitysaskel ei tarkoita lisää työtä, kun sitä tuetaan oikeilla järjestelmillä ja luotettavilla kumppaneilla. Siksi onkin hyvä pohtia, millä tasolla oma kunta tällä hetkellä toimii, ja mikä olisi seuraava looginen loikka. Lähtötilanne ei ole tärkein, vaan suunta. Moderni paikkatieto tekee kunnossapidosta yhtä aikaa tehokkaampaa, läpinäkyvämpää ja kestävämpää, ja tukea kehitykseen on runsaasti saatavilla