Toimintaympäristön muutokset ovat vaikuttaneet merkittävästi satamien tavaraliikenteeseen. Muutos kokonaistonnimäärissä on monen tekijän summa, ja kehitys näyttääkin erilaiselta yksittäisten satamien tai tavaralajien näkökulmasta.
Suomi tarvitsee toimivia merikuljetuksia, sillä meritse muun muassa saapuu teollisuuden raaka-aineita ja lähtee vientiteollisuuden tuotteita.
Iida-Maria Seppä, Sitowise
Sitowisen tuottamassa työssä selvitettiin tavaraliikennettä Suomen satamissa sekä liikenteen suuntautumista eli satamien etu- ja takamaita. Erityisesti tavoitteena oli selvittää tavaraliikenteen muutoksia edelliseen vastaavaan selvitykseen verrattuna, joka valmistui vuonna 2017 ja analysoida syitä muutosten taustalla. Lisäksi tavoitteena oli tunnistaa satamien tavaraliikenteen tulevaisuuden näkymiä ja potentiaalia.
- Suomi tarvitsee toimivia merikuljetuksia, sillä meritse muun muassa saapuu teollisuuden raaka-aineita ja lähtee vientiteollisuuden tuotteita. Siksi myös syitä merikuljetusten muutoksille on syytä etsiä eri toimialojen kautta, kertoo työn projektipäällikkönä toiminut Sitowisen tiiminvetäjä Iida-Maria Seppä.
Työn laadinnassa keskeisessä roolissa olivat erilaiset tilastoaineistot sekä erityisesti työn aikana toteutetut kahdenkymmenen merkittävimmän sataman haastattelut, jotka toteutettiin pääosin syksyn 2024 aikana.
Suomen satamien tiekuljetusten keskittymä ja muutosten syyt
Suomen satamista lähtevät ja niihin saapuvat tiekuljetukset keskittyivät vuonna 2023 eteläisen Suomen päätieverkolle. Satamien takamaissa korostuvat yleisesti keskeiset valtatieyhteydet satamiin sekä teollisuuden virrat tuotantolaitoksilta satamiin ja satamista tuotantolaitoksille. Etumaavaltioista vuonna 2023 eniten kuljetuksia saapui Suomen satamiin Norjasta ja Ruotsista ja eniten Suomen satamista kuljetettiin tavaroita Saksaan.
Vuodesta 2019 vuoteen 2023 Suomen satamien kautta kuljetettujen tavaroiden tonnimäärä pieneni. Muutokset satamien tavaraliikenteessä ovat seurausta muutoksista eri toimialoilla, yksittäisten tuotantolaitosten sulkemisista ja avaamisista sekä globaaleista markkinoista. Lisäksi viime vuosina merkittäviä muutoksia oli nähtävissä koronapandemian ja erityisesti Ukrainan sodan takia. Muutosten syitä on tarkasteltu tavaralajeittain perustuen laajoihin tilastoaineistoihin, julkisiin aineistoihin ja suurimpien satamien haastatteluihin.
- Esimerkiksi kuljetettavan kappaletavaran määrä seurailee talouden suhdanteita sekä linjaliikenneyhteyksien määrää. Koronapandemia lamautti liikennettä hetkellisesti vuonna 2020, mutta pandemian jatkuessa liikenne palautui. Samaan aikaan verkkokaupan kuljetusten määrä kasvoi voimakkaasti, mikä näkyi ensisijaisesti kuljetettujen kuorma-autojen ja perävaunujen määrässä tonnimäärien sijaan, Väyläviraston asiantuntija Janne Kojo kertoo. - Myös kansainvälisen konttiliikenteen häiriöt vaikuttivat osaltaan roro-liikenteen kasvuun ja voidaankin puhua jopa jonkinasteisesta trailerisaatiosta, hän jatkaa.
Energiatrendien muutos ja geopoliittiset vaikutukset Suomen satamissa
Satamien tavaraliikenteen tulevaisuuden suurimmat trendit liittyvät kattavasti energiamurrokseen ja fossiilisista polttoaineista irtautumiseen. Maatuulivoiman lisäksi merituulivoiman kehittäminen vaikuttaa joidenkin satamien kehittämiseen. Uusiutuvan energian tuotanto liittyy kiinteästi myös vetytalouden kehitysnäkymiin. Vedyn ja sen jatkojalosteiden kuten synteettisten polttoaineiden tuotantoa on sijoittumassa myös useiden satamien alueelle.
- Muutoksen tonnimääräinen vaikutus merikuljetuksiin on vaikea arvioida, koska korvaavista polttoaineista suhteellisesti suurempi osuus voi olla kotimaista. Hiilineutraaliustavoitteisiin pääseminen vaatii tulevaisuudessa yhä enemmän myös uusiutuvaa energiaa, Seppä kertoo.
- Tulevaisuuden suuria potentiaalisia kuljetusvirtoja voi tulla myös pohjoisen uusilta kaivoksilta hankkeiden mahdollisesti edetessä tuotantoon. Kaiken kehityksen yllä leijuu nykyisen geopoliittisen tilanteen varjo, joka näkyy satamissa huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden teemoina, toteaa Traficomin erityisasiantuntija Marko Mäenpää.
Työn tilaajina toimivat Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ja Väylävirasto.
