Talotekniikkaa sairaalakiinteistöön suunnittelevan on paitsi hallittava oman alansa, otettava huomioon laajan käyttäjäkunnan moninaiset tarpeet ja jotakuinkin ymmärrettävä mitä sairaalakiinteistössä tapahtuu. Tehtävä on todella vaikea, mutta sairaalakiinteistöihin erikoistuneet LVI- ja sähkösuunnittelijat mitä ilmeisimmin pitävät haasteista.

Kymenlaakson keskussairaalan uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeessa haasteita riittää ja niiden parissa Sitowisen talotekniikkasuunnittelijat ovat työskennelleet jo useamman vuoden ajan. Kymenlaakson keskussairaalan laajennusosa G valmistuu näillä näkymin toukokuussa, mutta hanke sinänsä jatkuu vielä usean vuoden laajennusosan F rakentamisella n. 20000 brm2 ja sen jälkeen vielä koko nykyinen rakennus, n. 30 000 brm2 perusparannetaan.

Hankeen tilaaja on Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän omistama yritys Carea-Sairaalat Oy. Sen tehtävänä on kaikkien käytössä olevien tai käyttöön tarkoitettujen rakennusten peruskorjaus-, laajennus- ja uudisrakennusprojektien suunnittelu, valmistelu ja toteutus.

Monenlaisia uusia tiloja

Kymenlaakson keskussairaalan toiminnassa olevan sairaalan yhteyteen toteutettavan ja pian valmistuvan laajennusosan rakentaminen käynnistyi marras-joulukuussa 2017.  Laajennusosassa on viisi kerrosta, joista yksi sijaitsee kokonaan ja toinen osittain maan alla. Uudisosaan tulee muun muassa synnytysyksikkö, äitiyspoliklinikka, toimenpideyksikkö, päivystys ja intensiivihoidon yksikkö, neljä eristyspotilashuonetta sekä erilaisia teknisiä tiloja ja huoltotiloja.

Laajennusosaa urakoi Skanska.

G-osan lisäksi sairaalanmäelle rakennetaan kuitenkin myös muuta uutta: tiloja tekniselle väelle, viisikerroksinen uudisrakennus, johon tulee potilasosastoja, laboratoriot, lääkkeenvalmistus sekä tilat logistiikalle. Sairaalan sädebunkkeri on jo työmaavaiheessa.

Lisäksi myös nykyinen sairaala, n. 28 000 b-rm2, perusparannetaan.

Kymenlaakson keskussairaalan hankkeen suunnittelu kilpailutettiin vuonna 2015, joten koko monimuotoisen hankkeen suunnittelun hoitavat alkuperäisen kilpailutuksen voittaneet tahot. LVI- ja sähkösuunnittelusta vastaa Sitowise.

–Tarjouspyyntö sisälsi alun perin nyt valmistumassa olevan G-osan suunnittelun ja rakennusmassan perusparannuksen. Tilanne on kuitenkin elänyt ja osa vanhasta sairaalasta päätettiin korjattavaksi soveltumattomana purkaa ja rakentaa sen tilalle uudisrakennus, Sitowisen LVI Talotekniikka -osaston osastopäällikkö Antti Suvanto kertoo.

Olemassa olevien ja palkkien puhkomien matalien tilojen korjaaminen lääkkeenvalmistuksen ja laboratorioiden tarpeisiin osoittautui liian hankalaksi ja kalliiksi.

Laboratoriossa ja erityisesti lääkkeenvalmistustiloissa olosuhteet ovat tarkkaan määritellyt ja huolella ylläpidetyt.

Antti Suvanto

Esimerkiksi tilojen lämpötilaa, kosteutta ja painetta valvotaan tarkasti. Ylipaineen ansiosta ilma virtaa aina puhtaasta tilasta likaiseen päin, vaikka ovet avataankin. Paine-erot kasvavat eri tilojen välillä kohti puhtainta tilaa mentäessä.

Uudisrakennuksen, F-osan LVI- ja sähkösuunnitelmat valmistuvat elokuun 2020 loppuun mennessä.

Antoisaa erikoissuunnittelua

Sitowisen LVI 2 Talotekniikka -osastolla työskentelee nykyisellään 21 suunnittelijaa ja 4 harjoittelijaa. Osasto tekee sairaalasuunnittelun lisäksi LVI-suunnittelua myös koulu- ja toimistorakennuksiin. Osa suunnittelijoita on kuitenkin erikoistunut nimenomaan haastavien sairaalakohteiden suunnitteluun.

Perusrakentamiseen verrattuna sairaalarakentamisessa on hyvinkin paljon eroja,

Antti Suvanto huomauttaa.

Juuri erikoistilojen erityisolosuhteet tekevät sairaalasuunnittelusta niin antoisaa ja mielenkiintoista.

Antti Suvanto sanoo, että nimenomaan sairaalarakennusten suunnittelussa onkin erittäin tärkeää tehdä suunnittelua koko ajan, sillä vaatimukset muuttuvat ja uutta tekniikkaa kehitetään. Suunnittelijoiden on pysyttävä ajan tasalla ja myös pystyttävä se referensseillä todistamaan.

Sitowisen sairaalasuunnittelun asiantuntijoilla on erityisen hyvät referenssit esimerkiksi leikkaussalien ja eristyshuoneiden olosuhteiden toteuttamisesta. Koronavirus toi asian suurenkin yleisön tietoisuuteen tammikuussa. – Jos joskus ihmettelinkin, miksi sairaalaan pitää rakentaa niin paljon eristyshuoneita, en ihmettele enää, Antti Suvanto sanoo.

Sairaalakiinteistöillä on laaja kirjo hyvin erilaisia käyttäjiä, joiden tarpeet on kyettävä suunnittelussa ottamaan huomioon. On myös ymmärrettävä, mitä kaikkea modernissa sairaalassa tapahtuu, vaikka ei terveydenhuollon ammattilainen olekaan.

Haastavat olosuhteet huomioon

Nykyisin rakennettavat sairaalakiinteistöt ovat edeltäjiinsä verrattuna energiatehokkuudeltaan aivan toista luokkaa. Sisäolosuhteiden hallintaan kiinnitetään myös huomiota eri tavoin paitsi erikoistiloissa, myös potilashuoneissa. Vanhan sairaalarakennuksen sijainti voikin asettaa olosuhteiden hallinnalle omat haasteensa.

Kotkan keskussairaalan potilashuoneista sairaalanmäellä on komeat näkymät, mutta helteisenä kesäpäivänä lämpötila ei enää saa huoneissa nousta tukalaksi.

Uusissa potilashuoneissa olosuhteita pyritään hallitsemaan monin tavoin ja passiiviset keinot ovat keskeisessä roolissa. Auringon säteilylämpö pidetään ulkopuolella energiatehokkaiden ikkunoiden ja sälekaihtimien avulla.

Myös aktiivista jäähdytystä on mahdollista käyttää. Lämmitys potilashuoneissa hoidetaan kattoon asennettavien paneeleiden kautta säteilylämmityksenä. Samoihin paneeleihin kiinnitetään myös jäähdytysputket, joista saadaan tarvittaessa jäähdytystehoa.

Sairaalan puhdastiloissa erillistä jäähdytystä ei tarvita helteilläkään, niissä kun edellytetään erittäin suuria ilmanvaihtuvuuskertoimia, 15xh tai jopa 40xh. Puhdastiloissa ei ole myöskään ole ikkunoita.

Työn alla monia kohteita

Työtä sairaalarakennusten LVI-suunnittelussa on viime vuosina riittänyt, sillä uusia sairaaloita rakennetaan kovaa tahtia ja vanhoja saneerataan sekä laajennetaan. – Meillä on ollut koko ajan suuria sairaalahankkeita suunnittelu- tai työmaavaiheessa kahdesta neljään, Antti Suvanto kertoo. 

Kymenlaakson keskussairaalan suunnitteluhankkeen lisäksi Sitowisen LVI Talotekniikka -osaston suunnittelijoilla on työn alla muitakin mielenkiintoisia sairaalakohteita. Pohjois-Karjalan keskussairaalan J-osan uudisosa/peruskorjaus on juuri päättymässä ja Päijät-Hämeen keskussairaala, 30 000 k-sm2:n laajennushanke työmaavaiheessa. Meilahden silmäsairaala on kehitysvaiheessa ja Turun yliopistolliseen keskussairaalaan suunnitellaan taloteknisiä ratkaisuja pieneen uuteen isotooppilaboratorio / kuvantamistilaan.

Kymenlaakson keskussairaala -uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeiden suunnittelu:

Arkkitehtisuunnittelu: Sweco Arkkitehdit
Rakennesuunnittelu: A-Insinöörit
LVIS-suunnittelu: Sitowise Oy
Kiinteät sairaalalaitteet: Granlund
Palokonsultti: L2 Paloturvallisuus