Ympäristöministeriön Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmaan toteutetun hankkeen tuloksena syntyi rakennetyyppikirjasto rakennesuunnittelun alalle ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.
Ympäristöministeriön Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmaan toteutetun Asuinkerrostalojen rakenteiden rakennusfysikaalinen ja energiatehokas toimivuus tulevaisuuden ilmastossa -hankkeen tuloksena syntyi rakennetyyppikirjasto rakennesuunnittelun alalle ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.
- Ilmastonmuutokseen sopeutumisella tarkoitetaan rakenteiden toimivuutta lämpö- ja kosteusteknisesti tulevaisuuden ympäristössä, ilmasto-olosuhteiden muuttuessa tulevaisuudessa epäedullisemmiksi, täsmentää Sitowisen rakennesuunnittelija, hankkeen tutkija Antti Kärkäs.
Hankkeeseen valittavista asuinkerrostalojen rakenneratkaisuista laadittiin ensin kysely osastopäälliköiden kesken, jonka pohjalta valinta tutkittavista rakenteista tehtiin. Keskeisenä tavoitteena oli tuottaa lisätietoa toistuvien asuinkerrostalojen vaipparakenteiden muurattujen- ja betonirakenteiden toimivuudesta tulevaisuuden olosuhteissa.
- Vakio-olosuhteissa tarkasteltiin rakenteita ja paikannettiin ratkaisuista löytyvät kosteusriskien sijainnit ja laskettiin homeindeksiarvot. Ajan simulaatiossa selvitimme rakenteiden toimivuudet tulevaisuuden oloissa, Kärkäs kertoo.
Rakenteiden hiilijalanjälkeä tutkimalla voidaan löytää vähähiilisiä rakenneratkaisuja, jotka osaltaan vähentävät rakennetun ympäristön hiilijalanjälkeä ja ehkäisevät näin ilmastonmuutoksen kiihtymistä.
- Kyseisessä hankkeessa hiilijalanjälkilaskennan ja rakennusfysikaalisen tutkimuksen yhdistävä tekijä oli samat tutkitut rakennetyypit. Keskityimme siis rakennusosien päästöihin, sanoo Sitowisen rakennesuunnittelija Rasmus Törrönen.
Rakennuksen hiilijalanjälki koostuu eri osa-alueista, joista suurin on rakennusosien päästöistä muodostuva osa-alue. Tämän seurauksena rakennetyyppien valinnalla on suuri vaikutus rakennuksen hiilijalanjälkeen. Tavoitteena oli mahdollistaa rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi jo hankkeen varhaisessa vaiheessa.
- Toteutimme Excel laskentapohjan, jolla pystytään arvioimaan rakennuksen kokonaishiilijalanjälki tehokkaalla tavalla. Laskentapohjalle pystytään toteuttamaan vertailua eri rakennetyyppien välille ja näin hakemaan parasta vaihtoehtoa, Törrönen kertoo.
Hankkeessa samoja rakenteita tutkimalla koostui tietopaketti, jossa rakennetyyppien hiilijalanjälki tunnetaan ja tulevaisuuden käyttö on huomioitu.
Hankkeen lopputuotoksena saatiin kosteus- ja lämpöteknisesti toimivien liittymädetaljien ja rakennetyyppien kirjasto. Tämän kirjaston rakennetyypit sisällytetään hankkeessa toteutettuun hiilijalanjälki-laskentapohjaan, jolloin myös hiilijalanjälki rakennetyypeille tunnetaan. Tämän lisäksi laskentapohjan avulla voidaan arvioida rakennuksen hiilijalanjälki syötetyillä tiedoilla.
Hankkeen yhteydessä valmistui kaksi diplomityötä:
Vähähiilinen rakentaminen Rakentamisen päästöjen vähentäminen
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Kestävä kehitys
- Erinomainen hanke, josta saadaan selvää konkreettista hyötyä rakennesuunnitteluun ja jossa tunnistetaan myös jo muuttuneen ilmaston vaikutukset rakennuksille, iloitsee Maija Stenvall ympäristöministeriöstä.
Hanke sai valtionavustusta ympäristöministeriön Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmasta. Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma toteuttaa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, joka on osa EU:n elpymisvälinettä (Recovery and Resilience Facility, RRF). Ohjelman tavoitteena on ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä vähähiilisten ratkaisujen löytäminen ja käyttöönotto rakennetussa ympäristössä.
Vastuullisin: Kestävää kehitystä, jossa rakenneratkaisut keskittyvät tulevaisuuteen ja toimivat tulevaisuuden ilmastossa. Tunnistetaan rakennesuunnittelijan mahdollisuudet vaikuttaa päästöjen vähentämiseen. Hankkeessa syntynyt laskentapohja tuo työkalun tulevaisuuteen.
Tehokkain: Julkaistavan rakennetyyppienkirjaston avulla tavallisen suunnittelijan ei tarvitse erikseen miettiä toimiiko esimerkiksi asiakkaan ehdottama eristys, vaan asia on tutkittu taustalla. Työt helpottuvat ja tehokkuutta saadaan lisää, kun tutkittua dataa löytyy valmiina.
Innovatiivisin: Vuoden 2025 alussa voimaan astuva rakentamislaki edellyttää, että rakentamista tehdään entistä vähähiilisemmin Ilmastonmuutokseen pitää myös sopeutua ja ensimmäisiä askelia kohti pahemman kuormituksen kestäviä rakenneratkaisuja on otettava hyvissä ajoin. Hankkeen avulla saadaan tuotua päästöjen analysointia jollain tasolla rakennesuunnitteluun.