Sitowise toteutti Senaatille Hvitträskin ja Alikartanon museoihin talotekniikan kuntotutkimukset.
Sitowisen korjausrakentamisen LVI-asiantuntijoiden toimesta suoritettiin Senaatille Hvitträskin ja Alikartanon museoihin talotekniikan kuntotutkimukset. Hvitträsk sijaitsee Kirkkonummella ja Alikartano Mäntsälän Nummisten kylässä.
Tutkimukset kohdistettiin Hvitträskin kartanon alueella sijaitsevaan museon päärakennukseen sekä Vitträskin järven rannalla sijaitsevaan saunarakennukseen. Alikartanossa tutkittiin Ylipytinki niminen päärakennus.
- Kohteiden taloteknisiä järjestelmiä on aikojen saatossa saneerattu, joten tutkimukset vaativat huolellista suunnittelua eri ikäisten tekniikoiden osalta. Lisäksi tutkimukset oli toteutettava niin, ettei tutkimuksilla aiheutettu vahinkoa järjestelmille tai rakenteille, kertoo Sitowisen korjausrakentamisen LVI-asiantuntija Heikki Nurmi.
Töiden suunnittelussa mentiinkin kulttuuriperimän vaaliminen edellä ja rakenteita ei avattu tutkimusten yhteydessä. Aikataulut oli myös sovitettava museoiden aukiolojen mukaan, ettei työt häirinneet asiakastoimintaa.
- Pidimme museoiden henkilökunnan ja tilaajan edustajan hyvin tietoisena missä ja mitä tapahtuu, jolloin töitä päästiin kohteella tekemään mahdollisimman sujuvasti. Haastavissa kohteissa kommunikoinnin tärkeys korostuu etenkin käyttäjien suuntaan, jolloin työt sujuvat parhaiten, sanoo Sitowisen korjausrakentamisen LVI-asiantuntija Jouni Vahlstedt.
Tutkimuksien perusteella saatiin kohteiden järjestelmien kunnosta kattavasti tietoa. Osaavien ja ammattitaitoisten kuntotutkijoiden kokemusperäisen lisätiedon perusteella kohteista tuotettiin kattavat raportit. Kohteissa oli suunnitelmissa maalämpöön siirtyminen, jonka valmisteluun tutkimuksien tuloksista tilaaja sai tärkeää tietoa.
- Hvitträskin museossa ja saunarakennuksessa todettiin peruskorjaustarpeita talotekniikan osalta. Alikartanon Ylipytingissä lämmitysjärjestelmä oli vielä kunnossa, mutta hormirakenteet oli peruskorjattava. Hvitträskin tutkimusten yhteydessä museon ulkopuolelta löydettiin käytöstä poistettu kivistä muurattu kaivo, jolle suositeltiin suojelemista ja säilyttämistä, Vahlstedt kertoo.
Tutkimuksiemme avulla tilaaja sai kohteiden taloteknisistä järjestelmistä pitkän tähtäimen suunnitelman tarvittavista korjaustoimenpiteistä huomioiden kohteiden erityispiirteet, jonka perusteella korjaukset voi ajoittaa oikein ja oikealla laajuudella.
Molemmat kohteet huokuvat rakennushistoriaa ja molemmissa kohteissa on asunut historiallista sukua. Hvitträskin rakennuttivat vuosina 1901–1903 arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Hirsistä ja luonnonkivistä kansallisromanttiseen tyyliin rakennetussa päärakennuksessa oli sekä yhteinen arkkitehtitoimisto että Saarisen ja Lindgrenin perheiden kodit.
Hvitträskissä Geselliuksen alkuperäinen asunto oli ‘Lilla Villan’ eli erillinen piharakennus, josta hän muutti myöhemmin päärakennuksen pohjoispäätyyn. Alikartano perustettiin 1600-luvulla Mäntsälään Mustijoen rantaan. Tilan nykyinen päärakennus Ylipytinki valmistui vuonna 1805, korvaten noin 1730-luvulla valmistuneen Alipytingin. Vuonna 1709 kartano tuli Nordenskiöld-suvun haltuun, ja parhaiten se tunnetaan tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöldin lapsuudenkotina. Myös useat muut suvun jäsenet olivat kiinnostuneita tutkimisesta, joka näkyi esimerkiksi mallitila toimintana. Tila levitti tietoa viljelystä lähialueiden muille kartanoille ja pappiloille sekä myöhemmin myös torppareille. Kartanolla viljeltiin muun muassa päärynöitä, rohtoja, tupakkaa, jalopuita ja se toi maahan uusia lammasrotuja. Tila oli myös ensimmäisiä paikkoja Suomessa, jossa viljeltiin perunaa.
