Lämpösaarekeilmiö Tampereella

Tampereen kaupunki on edelläkävijä ilmastonmuutoksen huomioimisessa - ei vain hillinnässä vaan myös sopeutumisen suunnittelussa. Sitowise on ollut yhteistyökumppanina monessa ilmaston muutoksesta aiheutuvia riskejä kartoittavassa hankkeessa sekä visioimassa kaupunkiympäristön varautumista muuttuviin sääolosuhteisiin. Syksyllä 2022 valmistui Tampereen kantakaupungin vaiheyleiskaavaa (valtuustokausi 2021-2025) tukeva selvitys lämpösaarekeilmiöstä.

Lämpösaareke eli urban heat island tarkoittaa kaupungeissa ilmenevää korkeampaa lämpötilaa ympäröiviin maaseutuun ja luonnonalueisiin verrattuna.

Kaupungeissa rakennukset varaavat lämpöä, ja ihmistoiminta kuten viilennys ja liikenne lisäävät lämmöntuotantoa. Pienilmastoa viilentävää kasvillisuutta on usein liian vähän. Ilmastonmuutoksen myötä kuumuusjaksot lisääntyvät, ja erityisesti kesähelteissä lämpösaarekeilmiö korostuu pohjoisissa kaupungeissa. Ihmisille kuumuus voi aiheuttaa terveyshaittoja ja johtaa jopa kuolemaan. Kaupunkiemme kasvava ikääntyvä väestö on kuumuusstressille erityisen haavoittuvaista. Myös kaupunkiluonto kärsii kuumuudesta ja siihen usein liittyvästä kuivuudesta. Viheralueilla ja korttelien suunnittelulla on merkittävä rooli lämpösaarekeilmiön lieventämisessä. Erilaisilla viherrakennetta kehittävillä toimenpiteillä voitaisiin välttää rakennusten koneellisen viilentämisen tarvetta ja säästää siihen kuluva energia ja hukkalämpö muihin tarpeisiin.

- Tampereen kantakaupungissa lämpösaarekeilmiötä sekä kuumuuteen liittyviä haavoittuvuuksia tarkasteltiin paikkatiedon ja kirjallisuuskatsauksen avulla. Ideoita haettiin myös naapurimaasta, sillä Suomesta ei vielä löytynyt montaa esimerkkiä. Aluksi Tampereen kantakaupungin alueelta laadittiin satelliittikuvaan perustuva maan pintalämpötilakartta. Siitä kuumimmiksi alueiksi hahmottuivat tiiviisti rakennetut keskusta- ja teollisuusalueet. Viileimpiä olivat kaupunkirantojen metsäiset alueet, kertoo projektipäällikkö Vilja Larjosto.

Haavoittuvuuksia ja eri kaupunkirakenteen tyyppejä koskevissa tarkasteluissa hyödynnettiin paikkatietoanalyysejä sekä R-ohjelmistoa. Maan pintalämpökartta ei kerro ilman lämpötilasta eikä ihmisen kokemasta lämpöviihtyvyydestä (thermal comfort), vaan pienilmastoon vaikuttavat monet tekijät. Tarkempia pienilmastomallinnuksia tehtiin neljästä erilaisesta kaupunkirakenteen tyypistä. UTCI (Universal Thermal Climate Index) on matemaattinen malli, joka kuvaa ihmisen kehon reaktioita erilaisiin lämpöärsykkeisiin ulkotiloissa. Mallinuksen tuloksena kartoitettiin valikoiduista kortteleista auringon keskisäteilylämpötila vuoden kuumimmalla viikolla sekä vuotuiset tuuliolosuhteet. Urban Weather Generator -laskennan avulla puolestaan tarkasteltiin uusia maankäytön suunnittelukohteita.

Mitä enemmän alueella on rakennuksia ja läpäisemättömiä pintoja kuten asfalttia, sitä lämpimämpiä ne keskimäärin ovat.

 

Analyysien pohjalla käytettiin 3D-mallia sekä tietoja alueen ominaisuuksista. Tekijöitä optimoimalla voitaisiin jatkossa tutkia, kuinka olosuhteita voitaisi muokata kuumuutta lieventäviksi esimerkiksi puustoa lisäämällä tai rakennusten massoittelua muuttamalla.