Jyväskylän lähes unohdettu helmi, Alvar Aallon suunnittelema Valtiontalo on restauroitu kauttaaltaan. Hanke vaati reilut kolme vuotta ja 22 miljoonaa euroa.
Valtiontalon korjauksessa palautettiin taloon Alvar Aallon henki.
Tässä murroskauden rakennuksessa pohjoismainen klassismi sulautuu funktionalismiin: valkoiset pylväät ja räystään koristefriisi sijoittavat talon 1920-luvulle, mutta muilta osin riisuttu julkisivu puhuvat jo funkkiksen kieltä. Suojeluskuntatalo, Suoja tai myöhemmin Valtiontalo on suunniteltu ja rakennettu 1926–1929. Juuri näihin aikoihin Alvar Aallon arkkitehtuuri kehittyi klassismista modernismiin.
Sitowisen Jyväskylän toimipisteen ammattilaiset olivat tiiviisti mukana hankkeessa, jossa surkeaan kuntoon päässyt Valtiontalo Jyväskylän kirkkopuiston kupeessa restauroitiin ja korjattiin perustuksista katonharjaan asti. Suuritöinen restaurointihanke on vaatinut aikaa, vahvaa ammattitaitoa ja tiivistä yhteistyötä.
Kolmen vuoden rakennushankkeessa rakentamisesta vastasi VRP Keski-Suomi Oy sekä rakennesuunnittelusta, rakennuttamisen valvonnasta ja työmaavalvonnasta Sitowise. Sitowise on myös tehnyt kohteeseen huoneakustista suunnittelua sekä konsultointityötä välipohjan akustiikkaan ja geotekniseen pohjatutkimukseen liittyen.
Kun toimitusjohtaja Tomi Niemisen yritys Järvi-Suomen Asunnot Oy ja Royal House Oy ostivat talon ja viereisen tontin vuonna 2015, työtä oli odotettavissa melkoinen määrä. Talo oli asetettu käyttökieltoon romahdusvaaran vuoksi jo vuonna 2009.
Rakennuksen toinen siipi oli katkennut, sen kulma oli painunut 15cm ja toinenkin 5 cm. Mittava haitta-ainepurku ja perustusten uusiminen porapaalutuksena päästiin aloittamaan keväällä 2017.
Alkuperäisistä materiaaleista jäljellä ovat betoni-tiilirunko ja välipohjat. Sen päältä kaikki muu on purettu pois ja tehty uudelleen. Vanha runko on kauttaaltaan kapseloitu.
- Kaikki ulkoseinät ja muu vanhat rakenteet on rapattu ja pinnoitettu kapselointimassalla, sen epätasainen pinta näkyykin heti tuossa seinämaalin alla. Se urakka on mittakaavassaan suurimpia, mitä Suomessa on tehty, Sitowisen rakennuttamispäällikkö Harri Valkonen kertoo ja osoittaa sisäseinän kiiltäväksi maalattua pintaa.
Työ tässä kohteessa oli hyvin käsityövoittoista. Purkutyöstä lähtien työvaiheet on tehty pääasiassa käsityönä.
Jari Hellman, vastaava mestari VRP Keski-Suomi Oy
Työlistalla olivat lisäksi muun muassa nykyaikainen talotekniikka, uudet porraskäytävät, hissit, vesikatot ja suojeltujen julkisivujen entisöinti.
- Kolmen vuoden aikana työmaakokouksia pidettiin 36. Jo se osoittaa, miten isosta ja haastavasta hankkeesta on kyse, Valkonen laskee.
Suojeltu rakennus on kauttaaltaan peruskorjattu Museoviraston ohjeita noudattaen. Yhtenä haasteena onkin ollut sijoittaa nykytekniikan mukainen talotekniikka sekä hissit ja muut mukavuudet suojeltuun kohteeseen, säilyttäen tärkeiden sisätilojen ulkoasu mahdollisimman alkuperäisenä.
Tehtävänä on ollut saada tästä toimiva ja käytännöllinen rakennus, suojelulähtökohdat huomioiden.
Timo Korpi, projektipäällikkö, Sitowise
Herkkää käsityötä on Tomi Niemisen mukaan tarvittu myös yksityiskohtiin kuten messinkivetimien ja ovien kunnostukseen sekä sisäpintojen stukko- ja kiiltomaalaustöihin.
- Työt vaativat erityisosaamista, eikä vanhojen työtapojen osaajia ole helppoa löytää, Nieminen sanoo.
Valtiontalon pää- ja arkkitehtisuunnittelijana toimi arkkitehti Tapani Mustonen Arkkitehdit Mustonen Oy:stä. Mustonen on tottunut työskentelemään Aallon rakennusten parissa, ja pitää nyt valmistunutta Valtiontaloa merkittävänä kohteena Jyväskylässä.
- Valtiontalo rikastuttaa Jyväskylän kaupunkikuvaa hyvinkin paljon. Kaupungissa on Aallon kohteita lähes koko hänen uransa ajalta ja eri tyylikausilta, Mustonen toteaa.
Kaupunkikuvassa Valtiontalo oli vuosikausiksi jäänyt huomaamattomaksi, huonokuntoiseksi rakennukseksi kirkon varjossa. Arkkitehti Tapani Mustonen näkee talon jääneen isännättömäksi jo varhaisessa vaiheessa.
- Talo siirtyi valtion omistukseen postitaloksi jo 1930-luvulla, ja taloa käsiteltiin hyvin ulkokohtaisesti siitä lähtien. Alvar Aalto oli lisäksi suunnitellut talon niin, että jokaiseen osaa rakennusta kuljettiin eri sisäänkäyntien kautta. Taloa postimerkkeiltiin – isojakin muutostöitä tehtiin vuosikymmenien aikana, ilman että olisi otettu kokonaisuutta huomioon. Korjaustoimia olisi pitänyt alkaa tehdä jo aikaa sitten, mutta esimerkiksi vielä 1970-luvulla Aallon arkkitehtuuria ei pidetty yleisesti kovin suuressa arvossa nuorempien arkkitehtien silmissä. Monista asioista johtui, että Valtiontalo oli jäänyt ikään kuin huutolaispojaksi, Mustonen listaa osatekijöitä talon tilanteeseen.
Valtiontalon näyttävimpiä yksityiskohtia ovat vanha juhlasali ja pääportaikko, jotka nyt ovat suunnittelutoimiston käytössä. Julkisivua koristavat vanhan mallin mukaan tehdyt ovet ja koristefriisi katonrajassa. Sisäpihalla on alkuperäinen ja entistetty suojeluskuntatalon signaalitorni sekä valkoiset koristepylväät. Juhlasalin oven rautakoristeet ovat alkuperäiset.
On sääli, että sisäpiha on aikoinaan sotkettu rakentamalla sinne autokansi ja muita rakenteita. Se osoittaa sen aikaista arvostuksen puutetta Valtiontalon arkkitehtuuria kohtaan.
Tapani Mustonen, pääsuunnittelija, Arkkitehdit Mustonen Oy
Lopputulos on Mustosen mielestä onnistunut. Työ on vaatinut toimivaa yhteistyötä eri osapuolten välillä.
- Tämänkaltaisessa, erityisen vaativassa hankkeessa yksi ydinkysymyksistä on hankkeen organisointi ja mutkaton yhteistyö eri osapuolten välillä. On helppo sanoa, että yhteistyö Sitowisen jo entuudestaan tuttujen ammattilaisten kanssa sujui erinomaisesti. Yleisestikin ottaen hyvä yhteishenki hankkeen suunnittelu- ja toteutusvaiheissa vaikuttaa suoraan lopputuloksen laatuun.
Näin suuren korjaushankkeen tiedettiin nielevän melkoisesti rahaa. Alun budjetti, 10 miljoonaa euroa, paisui kuitenkin reilusti. Lopullinen hintalappu Valtiontalon restauroinnille on ollut 22 miljoonaa. Hanke toteutettiin kokonaan yksityisellä rahoituksella, ja korjaushankkeen on mahdollistanut viereiselle tontille rakennettu asuin- ja liikerakennus.
- Jos uudisrakennuksessa materiaalien osuus kustannuksista on noin 70 prosenttia ja työn osuus 30, tässä kohteessa suhdeluku on ehkä 40/60. Työn osuus on joka tapauksessa ollut suurempi, Tomi Nieminen arvioi.
Kohteen restauroiminen on ollut kulttuuriteko. Sen täyttä arvoa ei ehkä osata vielä edes nähdä.
Harri Valkonen, rakennuttamispäällikkö, Sitowise
On kohde ehtinyt jo julkistakin tunnustusta saada: Keski-Suomen Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry palkitsi Valtiontalon Esimerkillisenä rakennuskohteena 2019. Jyväksylän kaupungin AVOin kaupunkiympäristö -tunnustuspalkinto toimitusjohtaja Tomi Niemiselle myönnettiin Valtiontalon korjaustyön johdosta marraskuussa 2020.