Malli tarjoaa selkeästi määritellyn kuntoluokituskriteeristön sekä kevyen ja systemaattisen toimintatavan rakennusten kuntotietojen keräämiseen ja vertailuun. Ratkaisu tukee erityisesti laajojen ja monimuotoisten kiinteistökantojen hallintaa ja päätöksentekoa.
- Hyvinvointialueiden kiinteistökanta on laaja, monimuotoinen ja jatkuvassa muutoksessa. Tilojen käytettävyyden, terveellisyyden ja kustannustehokkuuden varmistaminen edellyttää ajantasaista tietoa rakennusten kunnosta ja korjausvelasta, taustoittaa Maakuntien tilakeskuksesta projektipäällikkönä toiminut Elina Loukonen.
Talvella 2025–2026 käynnistyneen kehitystyön keskeinen kysymys oli, miten suuria kohdemääriä voidaan arvioida tehokkaasti ja yhtenäisellä tavalla siten, että tieto palvelee sekä operatiivista johtamista, tila- ja palveluverkoston suunnittelua, että pitkän aikavälin investointisuunnittelua.
Pilotti Päijät-Hämeessä testasi mallin käytännössä
Päijät-Hämeen alueella sijainneiden kohteiden avulla uutta kehitettyä raportointimallia testattiin käytännössä aidossa ja monipuolisessa kiinteistöympäristössä.
Sitowisen rooli hankkeessa oli kuntotiedon keräysprosessin kuvaaminen ja siihen liittyvän materiaalin työstäminen ohjeineen sekä valittujen pilottikohteiden avulla tehdyn materiaalin testaus käytännössä. Pilotointi tarjosi mahdollisuuden varmistaa, että malli toimii erilaisten rakennustyyppien, omistusmuotojen ja kunnossapitohistorioiden kanssa.
- Pilotointivaihe oli meille seitsemän eri kohteen muodostama harjoitus, jossa pääsimme hiomaan mallin toimivuutta käytännössä. Samalla varmistimme, että ratkaisu on helposti skaalattavissa laajempiin kokonaisuuksiin, kertoo Sitowisen asiakkuusjohtaja Henri Heinä.
Pilotin tulosten pohjalta Maakuntien tilakeskus voi nyt tarjota yhtenäistä kuntoluokitusmallia kaikkien Suomen hyvinvointialueiden käyttöön.
- Pilotin tärkein hyöty on se, että saimme rakennettua mallin, joka on skaalattavissa valtakunnallisesti. Näin kaikilla hyvinvointialueilla on mahdollisuus hyödyntää samaa luokitustapaa ja saamme alue-, YTA- ja kansallisella tasolla vertailukelpoista dataa, toteaa Loukonen.
Kevyt ja systemaattinen malli suuriin kiinteistömassoihin
Yksi kehitystyön keskeisistä tuloksista on kevyt mutta systemaattinen toimintamalli, joka mahdollistaa suurtenkin kiinteistömassojen arvioinnin hallitusti ja kustannustehokkaasti. Malli soveltuu sekä omistettujen että vuokrattujen kohteiden tarkasteluun ja tukee tiedon säännöllistä päivittämistä.
Kustannustehokkuutta lisää samalla kohdekäynnillä kuntoluokittelun ohella tehtävä laaja tiedon keruu muista tarpeellisista kohteen tiedoista kuten esim. tarkastuksista, käytettävyydestä, esteettömyydestä sekä huoltokirjatiedoista.
- Monilla kiinteistöomistajilla haasteena on se, että tietoa on paljon, mutta se ei ole vertailukelpoista tai helposti hyödynnettävää. Kehitetty raportointimalli keskittyy olennaiseen ja tuottaa päätöksentekoa tukevaa kokonaiskuvaa, Heinä kuvaa.
Vaikka pilotti toteutettiin hyvinvointialueympäristössä, Sitowisen näkökulmasta ratkaisu on sovellettavissa laajasti myös muille kiinteistöomistajille, joilla on useita rakennuksia tai laajoja kiinteistösalkkuja.
- Sama toimintamalli toimii erinomaisesti esimerkiksi kunnille, kaupungeille ja muille toimijoille, joilla on tarve vertailla kohteita keskenään ja priorisoida korjauksia tai investointeja yli yksittäisten rakennusten, Heinä lisää.
Yhtenäinen kriteeristö parantaa tiedon vertailtavuutta
Projektissa luotiin selkeästi määritelty kuntoluokituskriteeristö, jonka ansiosta kuntotieto ei ole enää yksittäisten arvioijien tulkinnan varassa. Yhtenäiset kriteerit mahdollistavat luotettavan vertailun sekä kohteiden, että alueiden välillä.
Kun luokitus ja raportointi tehdään yhdenmukaisella tavalla, tieto tukee paremmin strategista päätöksentekoa, investointien kohdentamista ja kiinteistökannan kehittämistä pitkällä aikavälillä.
Ajantasainen tilannekuva tukee strategisia valintoja
Yhtenäisen mallin avulla kiinteistöomistajat saavat kokonaiskuvan kiinteistökantansa kuntotasosta ja korjausvelasta. Tämä helpottaa päätöksiä siitä, mitä kohteita kannattaa kehittää, missä korjaukset ovat kiireellisimpiä ja mistä tiloista voidaan mahdollisesti luopua.
- Ajantasainen ja vertailukelpoinen tieto on edellytys järkevälle kiinteistöjohtamiselle. Pilotin pohjalta kehitetty malli tarjoaa siihen toimivan ja skaalautuvan ratkaisun, Heinä tiivistää.
Jatkossa kehitämme kokonaisuuden hallintaan omaa työkalua, joka havainnollistaa visuaalisesti korjausvelan kehittymistä ajan kuluessa sekä yksittäisissä kohteissa että laajoissa kiinteistösalkuissa.
Lue lisää Maakuntien tilakeskuksen uutisesta.
