Kunnat ovat ilmastonmuutokseen sopeutumisen etulinjassa: paikallisesti päätetään esimerkiksi hulevesien hallinnasta ja rakennusvalvonnan ohjeistuksista sekä huolehditaan kriittisten palvelujen toimintavarmuudesta sään ääri-ilmiöissä. Suomen ympäristökeskuksen keväällä 2025 tekemä tutkimus paljasti kuitenkin vielä aukkoja kuntien varautumisessa. Vain noin puolet kunnista on asettanut sopeutumistavoitteita, ja vielä harvemmalla on käytössään kattavat riskiarviot. 

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen 2026 osallistujakunnat.
Sopeutuvat kunnat- hankkeeseen osallistuu 22 kuntaa eri puolilta Suomea. 

Näihin haasteisiin vastaa juuri käynnistynyt Sopeutuvat kunnat -hanke. Sitowisen ja Ilmatieteen laitoksen vetämä hanke kokoaa 22 kuntaa eri puolilta Suomea vahvistamaan sopeutumista ja riskienhallintaa ennakoivasti ja yhteistyöllä.

Tieto ohjaa oikeisiin ja tehokkaisiin toimiin

Sopeutuvat kunnat -hanke tarjoaa kunnille mahdollisuuden arvioida ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä ja haavoittuvuuksia ajankohtaiseen tieteelliseen tietoon perustuen. Kunnat saavat käyttöönsä Ilmatieteen laitoksen laatimat alueelliset ilmastoskenaariot, joita verrataan havaintojen pohjalta määritettyyn nykytilaan. Tarkasteltavina ilmiöinä ovat muun muassa helteet, pakkaspäivät, kuivuus ja sateet.

- Ilmastoskenaariot ovat olennainen osa ilmastonmuutokseen varautumista. Kunnat ja muut toimijat voivat saavuttaa merkittäviä taloudellisia säästöjä ennakoivalla sopeutumisella, sanoo ryhmäpäällikkö Antti Kangas Ilmatieteen laitokselta.

Joensuussa Sopeutuvat kunnat -hankkeesta odotetaan erityisesti skenaarioita tulevista olosuhteista muun muassa rakennetun ympäristön suunnittelun tarpeisiin. 

- Toivomme skenaarioista lisää taustatukea ja perusteluja jo käynnissä olevalle sopeutumistyöllemme, kertoo kaupungin ilmastokoordinaattori Tuuli Hyppänen. 

Myös Kokkolan kaupungin innosti mukaan erityisesti mahdollisuus saada ajantasaista tietoa suunnittelun ja päätöksenteon tueksi.

- Meillä on ollut käytössä aiempia ilmastoskenaarioita noin 20 vuoden takaa, ja ne ovat toteutuneet jopa valitettavankin hyvin, kertoo ilmastoasiantuntija Jenni Silvola. Nyt odotamme uutta ja ajankohtaista tietoa paikallisiin tarpeisiin. Tarkoituksena on hyödyntää hankkeen antia laajasti kaupunkiorganisaatiossa ja tytäryhtiöissä.

Tuki, työkalut ja vertaisoppiminen samassa paketissa

Sopeutuvat kunnat -hankkeessa mukana monen kokoisia kaupunkeja ja kuntia eri puolilta Suomea. Myös kuntien eteneminen sopeutumistoimissa vaihtelee. Yhdistävä tekijä on halu rakentaa systemaattista ja tavoitteellista ilmastonmuutokseen sopeutumista. Kuntien asiantuntijat haluavat päivittää tietojaan, vahvistaa osaamistaan ja rakentaa kestävämpiä käytäntöjä, jotka auttavat vastaamaan muuttuvan ilmaston tuomiin haasteisiin.

Kunnat saavat myös käytännönläheistä tukea sopeutumistyönsä edistämiseen. Sekä Ilmatieteen laitoksen että Sitowisen asiantuntijat ovat osallistujien tukena koko hankkeen ajan. Yhdessä asiantuntijoiden kanssa kunnat voivat kehittää sopeutumistyötä omista lähtökohdistaan käsin. Ne pääsevät vahvistamaan osaamistaan riskien arvioinnissa, tavoitteiden asettamisessa ja toimenpiteiden priorisoinnissa. 

Hankkeessa tehtävä yhteistyö mahdollistaa myös vertaisoppimisen kuntien välillä. Syntyvän verkoston kautta ja eri tilaisuuksissa kunnat voivat jakaa hyviä käytäntöjä ja oppia toisten kokemuksista.

Käynnistyvä hanke lisää kuntien valmiutta vastata ilmastonmuutoksen vaikutuksiin hallitusti, ennakoivasti ja kustannustehokkaasti. Hanke on askel kohti tavoitteellisempaa, järjestelmällisempää ja vaikuttavampaa sopeutumistyötä – sellaista, jota muuttuva ilmasto ja kuntien tulevaisuus edellyttävät.

- Toivomme, että tämä yhteiskehittämisen hanke edistää vaikuttavaa ilmastonmuutokseen sopeutumista Suomen kunnissa yleisemminkin, sanoo hanketta vetävä osastopäällikkö Emma Liljeström Sitowiselta.