Yritykset kohtaavat kasvavaa painetta selventää vaikutuksiaan luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin. Sitowisen toimistojen sijaintia biologisen monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla selvitettiin yrityksen oman Smartlas-työkalun avulla.
EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) yhteydessä oleva Euroopan kestävyysraportointistandardi ESRS E4 velvoittaa yrityksiä arvioimaan ja raportoimaan toimintansa vaikutukset luontoon sekä ottamaan huomioon luonnon monimuotoisuuden liiketoimintastrategioissaan.
Tämä varmistaa yhdenmukaisuuden globaalien biodiversiteettitavoitteiden kanssa sekä lisää avoimuutta ja vastuullisuutta. Yritysten on myös tehtävä kaksoisolennaisuusanalyysi, joka tunnistaa niiden ja ympäristön keskinäiset vaikutukset. Analyysiä tukee kattava raportointi esimerkiksi maankäytön, elinympäristöjen ennallistamisen ja lajien suojelun osalta.
Osana vuoden 2024 raportointia Sitowise toteutti toimistojen sijaintia ja niiden vaikutusta biologisen monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla tai niiden läheisyydessä hyödyntämällä omaa Smartlas-työkalua.
- Selvityksessä hyödynnettiin Smartlaksen laskemaa monimuotoisuusdataa, jonka perustana on käytetty avoimen metsävaratiedon kuviotietoja, kertoo monimuotoisuusanalyysin tuottanut Sitowisen paikkatietoharjoittelija Lotta Ahomäki.
Smartlas tarjoaa sekä avoimet, luvanvaraiset että tekoälyn avulla rikastetut paikkatietoaineistot rajapintana suoraan pilvestä. Tämä tehokas teknologia mahdollisti Sitowisen toimistojen vaikutusten analysoinnin niiden sijainnin perusteella.
Suomessa Sitowisen toimistojen ympäristössä on runsaasti luontoalueita, ja näissä käytettiin monimuotoisuusindeksiä tarkastelussa. Kouvola, Jyväskylä, Raisio ja Salo ovat esimerkkejä alueista, joissa monimuotoisuus vaihtelee vähäisestä erittäin monimuotoiseen. Ruotsissa tilanne on samankaltainen, ja monet toimistot sijaitsevat rakennettujen ympäristöjen viheralueilla.
- Smartlas tarkasteli luonnon monimuotoisuutta Sitowisen toimistojen läheisyydessä hyödyntämällä avoimen metsävaratiedon kuviotietoihin pohjautuvaa luonnon monimuotoisuusindeksidataa ja laatimalla toimistojen ympärille 300 ja 500 metrin levyiset vyöhykkeet. Tarkastelussa keskeistä oli selvittää, kuinka paljon monimuotoisuudeltaan huomattavia luontoalueita sijaitsi Sitowisen toimistoja ympäröivillä läheisyysvyöhykkeillä, ja kuinka lähellä Sitowisen toimistoja monimuotoiset luontoalueet sijaitsivat. Lopputuloksena syntyi sarja kuvaavia karttoja, joissa visualisoitiin selkeästi jokaisen toimiston sijainti, toimistoja ympäröivät läheisyysvyöhykkeet ja vyöhykkeille sekä niiden lähistöön sijoittuvat luontoalueet, joissa monimuotoisuusindeksi vaihteli asteikolla 0–0,9, Ahomäki avaa tehtyä tarkastelua.
Selvityksen tuottamaa dataa voidaan hyödyntää nykyisten ja uusien toimipaikkojen sijainteihin liittyvissä päätöksissä, ja tiedot voivat myös toimia pohjana paikallisille luonnonsuojelua edistäville yhteistyöhankkeille. Lisäksi selvityksen teko itsessään tuki yrityksen kestävän ja vastuullisen liiketoiminnan mallia.
Vaikka Sitowisen toiminnan suorat vaikutukset ovat vähäisiä, koska suurin osa työstä on toimistotyötä, olemme sitoutuneet arvioimaan ja suunnittelemaan liiketoimintamme resilienssiä suhteessa luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin. Vuoden 2024 olennaisuusanalyysi nosti luonnon monimuotoisuuden keskeiseksi teemaksi, ja Sitowise tulee asettamaan monimuotoisuuden toimintasuunnitelman vuoden 2025 aikana.
