Rakennustyömaiden rakennuspölyn on tiedetty aiheuttavan terveyshaittaa työntekijöille. Varsinkin purkutöihin liittyvä kvartsipöly on syöpävaarallista.
Vuonna 2019 astui voimaan Valtionneuvoston asetus työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta (Vna 1267/2019), joka vastuuttaa rakennuttajat ja työmaan päätoteuttajat huolehtimaan rakennustyömaiden pölynhallinnasta. Haasteena on ollut, että käytettävissä ei ole ollut menetelmiä, joilla olisi pystytty mittaamaan reaaliaikaisesti työmaaolosuhteissa lainsäädännön edellyttämiä pölynhallinnan vaatimuksia.
Vuonna 2020 Sitowisen ja eGate Smart Building Innovation Oy:n kesken perustettiin työryhmä selvittämään työmaakäyttöön soveltuvan mittauslaitteiston kehittämistä. Työryhmään saatiin mukaan myös aluehallintoviraston ja urakoitsijoiden edustajat sekä Tampereen Tilapalvelut Oy.
eGate oli kehittänyt laitteiston, joka soveltui reaaliaikaiseen mittaukseen, mutta sen mittaustarkkuuden korrelaatio työhygieenisellä mittaus- ja analyysimenetelmällä saatuihin alveolijakeisen pölypitoisuuksien tuloksiin ei ollut tiedossa. Tätä lähdettiin selvittämään Tampereen Tilapalvelut Oy:n purkutyömailla todellisissa olosuhteissa. Mittaustuloksia verrattiin syklonikeräimellä tehtyihin mittauksiin ja mittausmenetelmiä tarkennettiin saatujen käytännön kokemusten perusteella. Tutkimuksia tehtiin kahden vuoden ajan.
Työmailla on todettu tarve käytännön työkaluille pölynhallinnan parantamiseksi. Kehityshankkeen avulla saatiin varmistettua mittausmenetelmän luotettavuus. Näin voimme jatkossa seurata reaaliaikaisesti työmaan olosuhteita ja siten parantaa työturvallisuutta.
Jani Boström, Tampereen Tilapalvelut Oy
Tutkimustyö saatiin päätökseen helmikuussa 2024. Tehtyjen selvitysten perusteella voitiin todeta, että eGate-mittausten ja syklonikeräimellä tehtyjen mittausten välillä on riittävän luotettava korrelaatio. Mittaustapa on käyttökelpoinen menetelmä reaaliaikaiseen pölynmittaukseen ja pölynhallinnan toimivuuden seurantaan työmailla. Se ei kuitenkaan korvaa työhygieenisiä mittauksia työntekijän altistumisen arvioinnissa.
Kehitystyön johtopäätöksinä todettiin, että mittausten luotettavuus edellyttää yhtenäisen käytännön luomista eri mittausjärjestelmien luotettavuuden todentamiseksi. Tämä edellyttää mittausjärjestelmien sertifiointia ja mittaajien pätevyyskoulutusta.
Yhteenvetona voidaan todeta, että kehityshankkeen lopputuloksena on otettu pitkä harppaus työturvallisuuden parantamiseksi rakennustyömailla.