Tarkka 3d-tietomalli helpottaa kiinteistöjen ylläpitoa ja suuria remontteja. Rakennusta voidaan valvoa automaattisesti kuin modernia tehdasta.
Kokousväki haukottelee, eikä ihme. Kiinteistönhoitaja näkee 3d-kuvasta, että kokoustila on rävähtänyt vihreästä punaiseksi. Hiilidioksidia on ilmassa kohtuuttoman paljon. Ilmanvaihtokone vilkkuu kuvassa keltaisena, ja sovellus ehdottaa kiinteistönhoitajalle syitä ja ratkaisuja koneen poikkeavaan käyntiin.
Näin voisi toimia rakennuksen digitaalinen kaksonen. Se analysoi hyvin yksityiskohtaisesti rakennusten käyttäjien tarpeita ja teknisten järjestelmien toimintaa.
– Digitaalinen kaksonen tukee omistajia, käyttäjiä ja ylläpitäjiä erityisesti suurissa kiinteistöissä, joissa käyttötarpeita on vaikea ennakoida ja tiloja on monenlaisia, kuten sairaaloissa, liikekeskuksissa ja toimistoissa, osastopäällikkö Marko Tulamo Sitowiselta sanoo.
Paraskaan kiinteistönhoitaja ei pysty yksin seuraamaan satojen taloteknisten laitteiden käyntiä ja analysoimaan niiden suhdetta toisiinsa.
Marko Tulamo, talotekniikan osastopäällikkö, Sitowise
Tulamo odottaa, että automaattinen seuranta johtaa rakennusten seuraavaan energiatehokkuusloikkaan. Osana älykaupunkia rakennuksen digitaalinen kaksonen voisi myös neuvotella automaattisesti naapurin kanssa ylimääräisen aurinkoenergian siirrosta tai varastoinnista.
– Älykkäillä rakennuksilla on keskeinen rooli kaupunkien hiilineutraaliuden saavuttamisessa.
Digitaalisen kaksosen perustaksi on otettu Sitowisella 3d-tietomalli, joka seuraa tarkasti kiinteistön mittoja ja näyttää näkymän myös seinien ja lattioiden sisälle. Malli osoittaa kaikki putket ja kaapeloinnit, tunnistaa materiaalit ja tarjoaa tuotetietoa sanoin ja kuvin.
– Tietomalli sisältää staattisen tiedon, jota päivitetään, kun talon rakenteita muutetaan. Digitaalinen kaksonen syntyy, kun mallin päälle lisätään nopeasti muuttuvaa, dynaamista tietoa, jota tulee muun muassa taloteknisistä järjestelmistä ja kiinteistön käyttäjiltä, Tulamo kertoo.
Tietomallit ovat jo tuttuja työkaluja suunnittelijoille ja rakentajille, ja esimerkiksi YIT:llä myös asunnon ostaja pääsee havainnollistamaan materiaalivalintojaan asuntonsa 3d-mallissa. Tietomalleja jalostetaan myös ylläpitäjien avuksi.
– Rakennuksen tilaaja vaikuttaa ylläpitomallin tasoon. Esimerkiksi kauppakeskus Triplan ylläpitomalliin on liitetty taloteknisten laitteiden monitorointia ja etäohjausta, YIT:n asumisen kehitysjohtaja Marko Oinas sanoo.
Sitowisessa on huomattu, että suuret omistajat, kuten valtio ja kaupungit, ovat viime vuosina mallinnuttaneet kiinteistöjään innokkaasti.
Varsinaisia digitaalisia kaksosia kuitenkin vasta testaillaan. Tulamo pitää haasteena sitä, että eri järjestelmistä kerätylle datalle ei ole vielä yhteistä standardia.
Standardoinnin haasteet eivät estä alan ammattilaisia visioimasta.
Digitaalinen kaksonen voisi hyödyntää myös lisättyä todellisuutta. Kiinteistönhoitaja kulkisi lisätyn todellisuuden ar-lasit päässään ja näkisi seinästä tai katosta, missä kohtaa kanava tai sulkuventtiili sijaitsee.
Marko Oinas, asumisen kehitysjohtaja, YIT
Kun asuinkerrostalossa valmistellaan putki-, julkisivu- tai pihakansiremonttia, tulee tarve selvittää, miltä osin vanhat piirustukset vastaavat todellisuutta.
Mitataan tilat, avataan kokeeksi hormeja, selvitetään rakennusmateriaaleja ja kuvataan putkia. Seuraavan remontin alla tehdään sama homma uusiksi, jos paperipino on jäänyt edelliselle urakoitsijalle tai isännöitsijälle tai vaikuttaa epäluotettavalta.
Sitowisen korjausrakentamisen yksikönjohtaja Tomi Valkeapää kannustaa taloyhtiöitä siirtymään digitaaliseen 3d-tietomalliin, jossa kertaalleen tehdyt mittaukset säilyvät ja johon muutokset voidaan päivittää.
– Tietomallin voi rakentaa kerralla suuren remontin alla tai vähitellen täydentämällä. Kannattaa joka tapauksessa aloittaa laserkeilauksella, jolla tiloista saadaan erittäin tarkat mitat. Tarkka tieto helpottaa jatkossa merkittävästi niin taloyhtiön kuin osakkaidenkin remontteja, mikä näkyy myös kustannuksissa.
Toimistoja, kouluja, päiväkoteja ja palvelutaloja kannattaa Valkeapään mukaan mallintaa, vaikka edessä ei edes olisi suurta remonttia.
– Malli on tärkeä työkalu esimerkiksi tilamuutosten ja tilojen toiminnallisessa suunnittelussa.
Juttu on alkuperäisesti julkaistu Helsingin Sanomien Ideat-liitteessä 21.9.2020