Monessa kunnassa infraomaisuuden hallinta on tällä hetkellä kriittinen mutta kuormittava kokonaisuus. Tieto on hajallaan eri järjestelmissä, Excel-taulukoissa ja yksittäisten työntekijöiden muistin varassa. Se aiheuttaa viivästyksiä, virheriskejä ja vaikeuttaa kunnossapidon suunnittelua ja ennen kaikkea heikentää näkyvyyttä siihen, mihin eurot pitäisi oikeasti kohdentaa.
Samalla kun ylläpitotarpeet kasvavat, arjen resurssit eivät kasva mukana. Kunnilta kysytään kykyä ennakoida, priorisoida ja osoittaa, miksi tietyt päätökset tehdään. Tämä on vaikeaa, jos kokonaiskuva infrasta ei ole yhdessä paikassa tai tieto ei pysy ajantasaisena.
Moni kunta kuvaa tilannetta seuraavasti:
Yhtenäistä tilannekuvaa infraomaisuudesta ei ole.
Tieto on sähköisessä muodossa, mutta hajallaan useissa eri järjestelmissä.
Tiedon siirtyminen kunnossapitoon on hidasta tai epävarmaa.
Jos jokin näistä kuulostaa tutulta, ratkaisu ei ole uusi järjestelmä yksittäiseen tarpeeseen, vaan kyky koota kaikki infraomaisuutta koskeva tieto yhteen näkymään, ajantasaisena ja helposti hyödynnettävänä.
Louhi Infraomaisuuden hallinta – keskitetyllä tiedolla parempia päätöksiä
Louhi kokoaa kunnan infraomaisuuden yhteen paikkaan, rakenteisesti ja karttapohjaisesti. Tämä poistaa hajanaisen tiedon riskit ja antaa selkeän tilannekuvan kunnossapidon ja investointien suunnitteluun.
Kunnat hyötyvät erityisesti näistä:
Ajantasainen kokonaiskuva: kaikki omaisuustieto yhdessä näkymässä
Priorisointi ja kustannusten hallinta: päätökset perustuvat luotettavaan tietoon
Työn ohjauksen tehostuminen: kun Louhi yhdistyy Routaan, tieto siirtyy suoraan kunnossapitoon ja kentällä on tarkka tilannekuva siitä, miten työt etenevät ja missä työtä tulisi tehdä
Helppo ylläpito: käyttäjä voi päivittää tiedot suoraan maastossa
Kyse ei ole pelkästään karttanäkymästä, vaan kokonaisuudesta, joka vähentää manuaalityötä, varmistaa tiedon laadun ja nopeuttaa prosesseja.
Mikä voisi olla kuntanne seuraava askel infraomaisuuden tehokkaampaan hallintaan?
Avointen kysymysten jäsentäminen on usein hyödyllinen lähtökohta kehittämistyölle. Keskustelu voi auttaa hahmottamaan nykytilaa erityisesti seuraavista näkökulmista:
missä infraomaisuuden hallinnan osa-alueet kuormittavat eniten,
missä määrin tiedon hajanaisuus aiheuttaa riskejä tai turhia kustannuksia,
onko tarvetta vahvistaa infraomaisuustietojen laajuutta tai laatua, ennakointia tai työn ohjausta.
Näiden asioiden läpikäynti antaa realistisen kuvan siitä, miten Louhi ja Routa voisivat tukea toimintaa ja millaisessa laajuudessa ratkaisuista voisi olla hyötyä.