Hiilinielumarkkinat ovat uusi ja kasvava alue, joka on nostettu myös politiikassa pöydälle. On selvää, että hiilinielut tai päästövähennykset eivät kumpikaan yksin voi ratkaista käsillä olevia ilmasto-ongelmia, mutta yhdistettynä niillä voidaan päästä erinomaisiin tuloksiin ja siinä sivussa voidaan luoda edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle. Keskusteluissa pyörii suunnitelmia hiilinielujen rahoittamisesta myös poliittisesti EU-tasolla. Hiilinielujen määrittelytyö ja sertifioinnit ovat kuitenkin vielä pahasti kesken.
Suomi haluaa olla tässä kehityksessä etunenässä eikä yksin siksi, että olemme hyvänä esimerkkinä, vaan myös liiketaloudellisesta näkökulmasta. Meillä on jo erittäin vahva osaaminen, hyvät lainsäädännölliset edellytykset ja yksi parhaista hiilinieluista maailmassa. Suomen metsät. Jokainen meistä on varmasti törmännyt metsistä puhuttaessa väittelyyn siitä, miten meidän metsiämme tulisi kohdella. Suomessa onkin Euroopan eniten vahvasti suojeltuja metsiä. Luonnon monimuotoisuus tulee säilyttää, mutta vanhat metsät eivät sido hiilidioksidia yhtä hyvin kuin nuoret. Siksipä esimerkiksi Syke tutkii tällä hetkellä, mikä olisi paras tapa säilyttää ja käyttää Suomen metsiä.
Suomessa meillä on jo erittäin vahva osaaminen, hyvät lainsäädännölliset edellytykset ja yksi parhaista hiilinieluista maailmassa: Suomen metsät.
Metsäteollisuus on totta kai etunenässä viemässä hiilensidontaa ja puupohjaisten tuotteiden innovaatioita ja liiketoimintaa eteenpäin. Suomalaiset metsäjätit ovat suunnanneet biotuotteidensa kehityksen eri tuotesegementteihin eivätkä siten kilpaile keskenään, mikä on Suomen etu. He tekevät rinnakkain erityyppisten tuotteiden kehitys- ja tutkimustyötä – yhtenä mielenkiintoisimmista kehityskohteista lienee ligniinistä tehdyt akut pienlaitteisiin.
Hiilensidontaan liittyy vahvasti termi kompensaatio. Kompensaatiolla on alun perin tarkoitettu aiheutettujen hiilipäästöjen kompensoimista maksamalla omia päästöjä vastaavalla määrällä päästövähennysyksiköitä. Näillä maksuilla on tuettu esimerkiksi uusiutuvaa energiaa tai jotain muuta päästöjä vähentävää toimintaa. Tämä on kuitenkin helposti johtanut ajatteluun, että kun maksan, ei minun tarvitse vähentää omia päästöjäni.
Tämä ei tietenkään ole kestävää ja siksipä esimerkiksi Puro Earth puhuu mieluummin ”Netzero:sta” eli nettonollasta. He ovat perustaneet markkina-alustan, jolla yritykset voivat käydä kauppaa hiilinieluista sen lisäksi, että vähentävät päästöjään muilla keinoin. Eli kun joku on pystynyt osoittamaan, että yrityksen toiminnassa sitoutuu enemmän hiilidioksidia kuin syntyy ja voidaan siten pitää hiilinieluna, he voivat saada tuotteensa myyntitulojen lisäksi hiilensitomisesta rahaa muilta. Puro Earth on kaksivuotias suomalainen yritys, jonka pääasiakkaita on muun muassa Microsoft. Hyvä Suomi!
Miten tämä liittyy sitten Sitowiseen? Meillä Sitowisellä tehdään paljon hiilijalanjäljen laskentaa, vastuullisuusraportointia, liiketoimintastrategioita, maankäytön suunnittelua ja siihen liittyviä selvityksiä sekä paljon muuta, mikä tulee tavalla tai toisella koskettamaan myös näitä hiilinieluja. Puumateriaalien käyttö tulee kasvamaan niin talo- kuin infrarakentamisessa, ja ne tulevat korvaamaan jossain määrin suuren hiilijalanjäljen omaavat tuotteet, kuten betonin. Kuinka laajalti? Se jää nähtäväksi. Muutos on kuitenkin jo käynnissä - esimerkiksi Suomen ensimmäinen hiilinegatiivinen kiinteistö kauppakeskus Lohi on jo rakennettu.
Puumateriaalien käyttö rakentamisessa tulee kasvamaan ja korvaamaan jossain määrin suuren hiilijalanjäljen omaavat tuotteet, kuten betonin. Emme tiedä kuinka laajalti, mutta muutos on kuitenkin jo käynnissä.
Lyhyesti kiteytettynä: tavat poistaa hiilidioksidia ovat jo olemassa. Hiilinielut luovat vihreitä työpaikkoja, houkuttelevat investointeja ja mahdollistavat uutta kasvua. Muutos on kuitenkin hidasta ja monia kysymyksiä on vielä auki. Miten tehdään hiilensidonnasta liiketoimintamalleja? Miten ympäristömyönteisyys brändätään? Voisiko esimerkiksi puurakenteisella lisäkerrosten rakentamisella pienentää merkittävästi kaupunkikehityksen hiilijalanjälkeä? Muun muassa näitä ja paljon muuta pohditaan Sitowisessä joka päivä. Lisäksi minua itseäni jäi mietityttämään, millaista olisi hyvä hiilinieluviljely. Tai miten todellisuudessa Kiinan hiilipäästöt niellään Suomessa?
Tekstin innoitteena toimi Bioenergia ry:n järjestämä Hiilensidonta-päivä 11.5.2021.
