Tikkurilan keskustakorttelin kruunuksi kohoaa seitsemän asuinkerrostaloa

Vantaan Tikkurilaan on rakentumassa uusi upea keskustakortteli, jossa seitsemän asuinkerrostaloa muodostaa saumattoman kokonaisuuden Tikkurilan uuden kirkon kanssa. Läheltä löytyvät myös monipuoliset palvelut, joukkoliikenneyhteydet ja jokirannan ulkoilumaastot.

– Tikkurila elää voimakkaan uudistumisen aikaa, ja näyttävästä keskustakorttelista muodostuu varmasti yksi alueen maamerkeistä, uskoo SRV:n rakennuttajapäällikkö Erno Kuivalainen. Tikkurilan keskustakortteli on SRV:n ja NREP:n yhteishanke. Kortteliin on tulossa vuoteen 2024 mennessä noin 450 asuntoa sekä pysäköintihalli pihakansineen. Valmiina on jo neljä taloa, joiden asukkailta saatu palaute on ollut myönteistä. – Hanke istuu erinomaisesti SRV:n strategiaan ja vahvistaa asemaamme yhtenä pääkaupunkiseudun suurimpana asuntorakentajana.

Tikkurila elää voimakkaan uudistumisen aikaa, ja näyttävästä keskustakorttelista muodostuu varmasti yksi alueen maamerkeistä.

Erno Kuivalainen, SRV

Rakennesuunnittelussa korostui toteutettavuus

Sitowisen rakennesuunnittelijat valitsivat kortteliin kustannustehokkaita ratkaisuja, joissa ei ole mitään turhaa. Koko kortteli onnistuttiinkin tekemään pääosin samoilla detaljeilla, joita vain kehitettiin matkan varrella. – Kaikissa taloissa on esimerkiksi betonielementtirunko ja julkisivumuuraus, kertoo Sitowisen päärakennesuunnittelija Pekka Pehkonen.

Vaihtelua löytyy talojen välipohjista. Osassa on käytetty Luja Superlaatta -betonielementtejä, joissa märkätilojen LV-tekniikkaa on asennettu valmiiksi jo tehtaalla. – Se säästää laattojen asennuksen jälkeisiä työvaiheita ja lyhentää näin toteutusaikaa, Pehkonen sanoo. Laajan projektin erikoisimpia piirteitä ovat monimuotoiset vesikatot. – Vinokattojen muotokieli tuli suoraan kaavamääräyksistä, ja kattojen päällä on paikoin jyrkkiä viherkattoja ja alla korkeita ullakkotiloja.

Pehkonen on ollut mukana hankkeessa vuodesta 2018 asti, ja SRV:n Kuivalaisesta onkin tärkeää, että päärakennesuunnittelija on pysynyt koko ajan samana. Lisäksi hän kiittelee rakennesuunnitelmien virheettömyyttä ja suunnittelijoiden ymmärrystä työmaan arjesta ja ratkaisujen toteutettavuudesta. – Töitä on ollut muutenkin mukava tehdä meille ennestään tutun savonlinnalaisporukan kanssa.

Käytössä Kuivaketju10

Keskustakorttelissa on kiinnitetty paljon huomiota rakentamisen aikaiseen kosteudenhallintaan. Käytössä on Kuivaketju10-toimintamalli, ja materiaaleissa on suosittu laadukkaita M1-luokiteltuja valintoja. Suunnitteluvaiheessa laadittiin myös riskilistat erityistä huomiota vaativista asioista.

– Kaikki kosteudelle alttiit materiaalit on esimerkiksi suojattu kuljetuksen ja varastoinnin aikana, kertoo Sitowisen kosteudenhallintakoordinaattori Leif Salonen, joka on ollut mukana hankkeessa suunnittelun alusta asti. Työmaalla tehdään viikoittain kosteudenhallintakierros, ja betonirakenteista otetaan kosteusmittauksia. Se varmistaa, että betoni on riittävän kuivaa pinnoittamista tai päällystämistä varten. Kaikki kosteudenhallinnan kannalta oleelliset rakenteet tarkastetaan työmaalla ja tulokset dokumentoidaan. – Lisäksi huoltokirja sisältää ohjeet ylläpitoon.

Erno Kuivalaisen mielestä tulevan käytön kannalta tärkeimpiä asioita on työmaa-aikainen sadevesien hallinta, ja sisätilat onkin saatu pidettyä kuivina kaikkien elementtiasennusten aikana. – Hyvin suunnitellut ja oikein rakennetut tilat antavat hyvän pohjan laadukkaalle sisäilmalle.

Sähkönkulutusta mitataan tila- ja aluekohtaisesti korttelin piha-alueilla, yhteiskäyttötiloissa ja pysäköintilaitoksessa – näin kustannukset voidaan jakaa eri yhtiöiden kesken.

Roope Paju, Sitowise

Sähkönkulutusta mitataan tilakohtaisesti

Sitowisen suunnittelijat huolehtivat myös korttelin piha- ja sähkösuunnittelusta. Projektipäällikkö Roope Pajun mukaan kaapelireitit muuntajalta ja teleliittymäpisteeltä seitsemään eri rakennukseen on suunniteltu ennakoivasti vaihe vaiheelta. – Aina kun tietyn talon suunnittelu etenee rakennusvaiheeseen, liittymäkaapeleille on katsottuna etukäteen valmis reitti.

Sähkönkulutusta mitataan tila- ja aluekohtaisesti korttelin piha-alueilla, yhteiskäyttötiloissa ja pysäköintilaitoksessa. – Näin kustannukset voidaan jakaa eri yhtiöiden kesken, Paju sanoo. Sähköiset lukitukset on suunniteltu toimimaan niin, että eri taloyhtiöiden asukkaat pääsevät liikkumaan kaikissa yhteiskäyttötiloissa. – Lisäksi ajoneuvoliikennettä opastetaan ja ohjataan pysäköintilaitoksessa automaattisesti.

SRV:n Kuivalainen on tyytyväinen hankkeen yhteishenkeen, joka on pysynyt yllä koko pitkän suunnitteluvaiheen ajan. Ratkaisuvaihtoehtoja on sparrailtu avoimesti yhdessä ja päätetty, mikä on milloinkin paras etenemistapa. Hanke on onnistunut myös suunnittelunohjauksen näkökulmasta.

– Vaikka korttelin suunnittelulla oli tiukka aikataulu ja sitä vielä matkan varrella kiristettiin, suunnittelijat saivat sen pidettyä. Nyt suunnittelu on valmis koko korttelin alueella, ja rakentaminenkin jo hyvässä vaiheessa.

Kuva: SRV Rakennus Oy