Helsingin karttapalvelu kokoaa valtavan määrän dataa kaupunkilaisille ja ammattilaisille. Karttojen lisäksi ilmakuvat sekä kaavoituksen ja muun suunnittelun ainestot kiinnostavat.
- Arvaa, montako luonnonsuojelualuetta Helsingissä on? 61, kertoo ympäristötarkastaja Sanna Elijoki Helsingin kaupungilta.
On tuskin liioittelua sanoa, että Helsingin kaupungin karttapalvelu (kartta.hel.fi/) on ainutlaatuinen koko maailmassa.
Karttapalvelu kokoaa valtavan määrän dataa kaupunkilaisten ja ammattilaisten käyttöön. Karttojen lisäksi ilmakuvat sekä kaavoituksen ja muun suunnittelun aineistot ovat erityisen suosittuja. Hienon kokonaisuuden muodostavat myös arvokkaat luontokohteet. Kartoista voi tarkistaa vaikkapa merenrantakasvien esiintyvyyttä tai liito-oravan elinalueet.
- Helsingissä on todella monimuotoinen luonto, johon voi tutustua karttojen avulla, Elijoki sanoo.
Rakennetun ympäristön suunnitteluun ja älykkäisiin ratkaisuihin erikoistunut Sitowise on ollut mukana kehittämässä karttapalvelua.
Karttapalvelun tieto on elinympäristömme digitaalinen kaksonen.
Mikko Ristikangas, johtaja, Sitowise
Yrityksen tehtävä on muuntaa eri lähteistä tuleva tieto yhteensopivaksi ja viedä tieto oikeaan paikkaan, jotta sitä voidaan hyödyntää. Oleellista on myös se, että tieto löytyy helposti. Siis aivan kuten Helsingin karttapalvelussa.
- Palvelun tieto on avoimesti kaikkien saatavilla. Se tarjoaa niin sanottua digitaalista kaksosta elinympäristöstämme, kertoo johtaja Mikko Ristikangas Sitowiselta.
Elinympäristön digitaalisella kaksosella hän tarkoittaa sitä valtavaa datamäärää, johon sisältyvät muun muassa ihmiset ja heidän liikkumisensa, luonto, infrastruktuuri, metsät, maankäyttö, yksityiset ja julkiset palvelut sekä tulevaisuuden suunnitelmat.
Helsingin kaupunki on edelläkävijä datan avaamisessa julkiseen käyttöön. Datan jakamisen tuomat hyödyt tunnetaan onneksi laajemminkin sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.
- Isoilla organisaatioilla on enemmän sääntö kuin poikkeus tarjota vastaavanlaisia palveluja. Olemme olleet toteuttamassa sähköisiä palveluja noin sadalle kunnalle Hangosta Inariin.
Data ja siitä tunnistettavien ilmiöiden ymmärtäminen esimerkiksi tekoälyä hyödyntämällä ovat yhä keskeisemmässä asemassa, kun yhteiskunnasta tehdään entistä turvallisempaa ja toimivampaa.
- Jokaisen rakentajan ja rakentamista suunnittelevan on tiedettävä tarkasti, missä sähkö ja tietoliikenne maan alla kulkevat tai onko rakennettavan alueen lähistöllä arvokkaita luontokohteita.
Viime vuosina kaupunkisuunnittelussa ovat yleistyneet 3d-kaupunkimallit, joissa voidaan visioida tulevaa virtuaalitodellisuuden keinoin. Sen avulla on helppo selvittää, miten päätökset vaikuttavat elinympäristön toimivuuteen, turvallisuuteen ja viihtyvyyteen. Helsingillä on myös oma ohjelmansa hiilineutraaliutta varten, eikä se ole yksin.
- Ilmastokysymykset on nostettu keskeisiksi asioiksi monissa kaupungeissa ja kunnissa, Ristikangas sanoo.
Sitowise käyttää dataa myös ratkaisuissa, joissa tavoitellaan hiilineutraaliutta ja torjutaan ilmastonmuutosta. Esimerkiksi Tampereen Tammelassa tekoäly arvioi taloyhtiöiden energiansäästöä ja auttaa vähentämään päästöjä sekä asukkaiden lämmityskustannuksia.
Kun isoja tietomääriä hyödynnetään rakennetussa ympäristössä, tarvitaan hyvin monipuolista osaamista. Sitowisen asiantuntijoihin kuuluu tietoteknisten osaajien lisäksi muun muassa maantieteilijöitä, kaavoittajia, rakennussuunnittelijoita, liikkumisen asiantuntijoita, tietoliikenneverkkojen ammattilaisia sekä kuntaprosessien asiantuntijoita.
Teen työtä, jolla on merkitystä. Tehtävämme on muuttaa dataa sellaisenn muotoon, että siitä saadaan hyöty irti.
Jani Levonen, Sitowise
Ja tietenkin huippukoodareita. Jani Levosella on alalta yli kymmenen vuoden kokemus, mutta vasta Sitowisellä hän tuntee tekevänsä työtä, jolla on merkitystä ja joka tuntuu itsestä hyvältä. Hän on sovelluskehittäjä ja tekee myös projektipäällikön töitä.
- Meidän tehtävämme on muuttaa dataa sellaiseen muotoon, että siitä saadaan kaikki mahdollinen hyöty irti. Suomalaiset taitavat olla datan keräämisen edelläkävijöitä, mutta voisimme hyödyntää kerättyä tietoa nykyistä enemmän.
Hän toivoo, että koulunpenkiltä valmistuvat koodarit vilkuilisivat työpaikkoja aloilta, joissa tehdään yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita.
- On hienoa seurata samaan aikaan ympäristön kehittymistä ja teknologiaa. Ohjelmistoala kehittyy jatkuvasti ja liittyy lähes kaikkeen, aina oppii uutta. Se on tavattoman motivoivaa.
Juttu on alkuperäisesti julkaistu Helsingin Sanomien Ideat-liitteessä.