Jyväskylän kaupunginteatteri muuttaa peruskorjauksen ajaksi väistötiloihin Paviljonkiin. Sitowisen akustikot suunnittelevat väistötilojen ja uudistuvan teatteritalon akustiikkaa.
Jyväskylän kaupunginteatterin historian ensimmäinen laaja peruskorjaus käynnistyy keväällä 2024. Toiminta siirtyy kahdeksi vuodeksi Kirkkopuiston vierestä messu- ja kongressikeskus Paviljonkiin. Sitowisen akustikot saivat juuri valmiiksi väistötilojen teknisen muodonmuutoksen suunnittelun.
– Suunnittelimme korkeisiin messuhalleihin toimivan akustiikan kahteen teatterisaliin, mikä oli ymmärrettävästi aika poikkeuksellinen tehtävä, kertoo Sitowisen akustiikan projektipäällikkö Perttu Korhonen.
Akustiset vaatimukset ovat teatteritiloissa tiukemmat kuin messuhalleissa, jotta esiintyjien puheesta saa helposti selvää. Huoneakustiikan lisäksi esimerkiksi LVI-järjestelmän ääniä pitää pystyä hallitsemaan tiloissa aikaisempaa tehokkaammin. Ääneneristystä parannettiin meluisien alueiden suuntaan mahdollisuuksien mukaan, mutta kaikkea ei voi rakentaa kahta vuotta varten uusiksi.
– Teknisesti haastavin muutos on toisen teatterisalin erottaminen yleisölämpiöstä raskaalla siirtoseinällä, Korhonen sanoo.
Kattorakenteet eivät kestä kuormitusta, joten siirtoseinälle tarvitaan massiivinen teräsrunko. Muut rakenteelliset muutokset rajoittuvat lähinnä seinien lisäeristyksiin, ovien uusimiseen ja tiivistysten parantamiseen.
Noin 30 miljoonan euron suuruisessa peruskorjauksessa vuonna 1982 valmistunut teatteritalo uudistuu täysin. – Akustiikkasuunnittelun kannalta se tarkoittaa melko kokonaisvaltaista muutosta ilman, että muutos saa näkyä juuri millään tavalla, Korhonen sanoo.
Vuonna 2014 laaditun rakennushistoriallisen selvityksen mukaan teatterirakennusta ei ole virallisesti suojeltu. Sillä on kuitenkin erityinen asema Jyväskylän hallintokorttelissa, joka on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY). Kiinteistön omistajana kaupunki käsittelee rakennusta kuin suojeltua, ja muutoksia ohjaa Alvar Aalto -säätiö.
Peruskorjauksen tärkein periaate on sisätilojen arkkitehtuurin säilyttäminen, koska se pohjautuu Alvar Aallon johdolla tehtyihin luonnoksiin. Onneksi Korhosella riittää kokemusta Aallon teatterirakennuksista.
– Ensimmäinen Aallon suunnittelema teatteritila tuli vastaan jo urani alussa Rovaniemen Lappiatalossa ja toinen Seinäjoen kaupunginteatterin peruskorjauksessa. Jyväskylän kaupunginteatteri on siis jo kolmas Aalto-kohteeni kymmenen vuoden sisällä.
Tähän asti pääsalissa on käytetty sekä akustista että sähköisesti vahvistettua ääntä. Peruskorjauksessa saliin on suunnitteilla niin sanottu virtuaaliakustiikka. Jatkossa kaikissa esityksissä käytetään sähköistä vahvistusta.
– Tavoitteena on, että näyttelijöiden ääni kuuluu aiempaa tasaisemmin katsomon jokaiseen kohtaan ja yleisö voidaan ympäröidä kokonaisvaltaisemmin halutuilla tiloilla ja tunnelmilla, Korhonen sanoo. Vastaava äänentoistojärjestelmä on tarkoitus toteuttaa myös studionäyttämöön.
Kaiutinäänen tasainen toistuminen koko salissa vaatii lähes kaikkien pintojen vaimentamista. – Tätä varten olemme tehneet molemmista saleista akustiset 3D-mallit, joissa huomioidaan muun muassa salien pinnat ja kaiuttimien sijainnit.
Koska ääneneristysvaatimukset on täytettävä arkkitehtuurin ehdoilla, studionäyttämö toteutetaan huone huoneessa -rakenteena. Samanlainen ratkaisu on valittu uusiin studiotiloihin, jotka rakennetaan nykyisten toimisto- ja varastotilojen paikalle.
– Kaksinkertaisten seinä-, lattia- ja kattorakenteiden ansiosta tilat ovat akustisesti irti muusta rakennuksesta, mikä luo tarvittavan ääneneristyksen betonirakenteisen pääsalin suuntaan.
Vaikka akustiikkasuunnittelu keskittyy esiintymissaleihin, muutoksia tehdään myös muihin tiloihin, kuten pukuhuoneisiin, ompelimoon ja upeaan ravintolasaliin. Yksi harkinnassa olevista innovatiivisista ratkaisuista on akustiikkaruiskutteen käyttö reikä- tai villalevyn päällä.
– Haasteena on kulutuksen kestävyys ja ulkonäkö, koska pinnan tulee vaimentaa ääntä, mutta säilyttää pääsalissa vaikutelma kovasta valkoisesta kiviseinästä, Korhonen kertoo. Aallon arkkitehtuuri tulee kuitenkin säilymään myös seuraaville sukupolville.
