Mitä sisältyy siltojen tarkastustoimintaan?
Lähtötiedot: Siltojen tarkastustoiminnan lähtötietoina toimivat pääsääntöisesti aikaisemmin tehdyt tarkastukset sekä siltojen kunnossapitäjiltä ja/tai omistajilta saatu lähtötieto sillan kunnosta tai tarkastuksen tarkoituksesta.
Siltojen tarkastuksista pidetään kirjaa Väyläviraston ylläpitämässä rekisterissä, johon pääsääntöisesti kaikki eri tarkastusmuodot tehdään. Poikkeuksena on joidenkin kaupunkien omistamat sillat, joihin tehdään erilliset raportit heidän oman palvelunsa kautta. Väylävirasto kuitenkin ajaa asiaa siihen suuntaan, että kaikki Suomen sillat löytyvät yhdestä rekisteristä, johon tarkastukset tehdään.
Tarkastuksien avulla voidaan seurata sillan ja sen rakenteiden kuntoa, seurata mahdollisten vaurioiden syntymistä ja/tai etenemistä vuosien varrella, sekä pitää kirjaa silloille tehdyistä korjauksista ja korjaustoimenpiteistä.
Siltojen tarkastaminen: Siltoja tarkastetaan pääsääntöisesti 5 vuoden välein. Poikkeuksena on rautatiesillat ja joidenkin kaupunkien omistamat sillat, joille tehdään vuosittaisia kevyempiä tarkastuksia.
Tarkastusmuodot: Erilaisia tarkastusmuotoja ovat vuositarkastus, yleistarkastus, laajennettu yleistarkastus, erikoistarkastus, sukellustarkastus ja muu tarkastus.
Vuositarkastus: Vuosittainen tarkastus, jossa siltaa tarkastellaan etenkin liikenneturvallisuuden ja käyttöturvallisuuden kannalta. Samalla myös havainnoidaan, onko siltaan tai siltapaikalle syntynyt muita vakavampia vaurioita.
Yleistarkastus: Yleistarkastuksia tehdään yleensä n. 5 vuoden sykleissä. Yleistarkastuksessa tarkastetaan koko silta ja siltapaikka silmämääräisesti. Tarkastuksessa huomioidaan kaikki siltaan liittyvät tai siltapaikkaan liittyvät vauriot. Vuositarkastusta laajempi tarkastus.
Laajennettu yleistarkastus: Laajennettu yleistarkastukseen liittyy yleensä pienimuotoisia tehtäviä, joita ei normaalissa yleistarkastuksessa tehdä, kuten esimerkiksi vesistösillan tarkastamista alapuolelta veneestä tai näytteenottoa ja kunnon selvittämistä yksittäisestä rakenneosasta.
Erikoistarkastus: Erikoistarkastuksessa sillan rakenneosien kuntoa tutkitaan silmämääräisellä tarkastuksella (yleistarkastus) ja näytteenotolla. Eri rakenteista otetaan tarkastuksessa näytteitä, joiden perusteella voidaan arvioida rakenteiden kuntoa, jonka perusteella arvioidaan sillan kuntoa. Esimerkiksi betonisilloissa rakenteista voidaan tehdä veto- ja puristuslujuustutkimuksia, selvittää betonin kloridipitoisuus, mitata betonin karbonatisoitumista, selvittää betonissa käytettyjen terästen kuntoa tai selvittää onko rakenteissa piileviä vaurioita, jotka saattavat johtua ulkoisista tekijöistä, kuten alkalikiviainesreaktiosta. Jännitetyissä silloissa erikoistarkastus usein sisältää myös jännitysjärjestelmän NDT- tutkimukset, joilla voidaan tarkastaa muun muassa jänteiden injektointien täyttöasteet. Jänneterästen kohdalle sijoittuvat vesivuodot sillan ankkurialueilla tai kentässä voivat altistaa jänteet vakaville korroosiovaurioille etenkin injektointien ollessa vajaita. Vaurioitumismekanismi jälkijännitetyissä pitkän jännevälin omaavissa elementtirakenteisissa tai paikallavaletuissa silloissa tapahtuu injektointipuutteiden takia ja nämä vauriot voivat etenkin olla piileviä ja vaarantaa sillan rakenteellisen kantavuuden. Jännitettyjen siltojen vaurionsietokykyä voidaan kuitenkin pitää hyvänä, koska jänteiden poikkipinta-alan pieneneminen tai katkeamiset usein johtavat betonin halkeiluvauriohin, mitkä voidaan havaita vuosi- tai yleistarkastuksissa.
Sukellustarkastus: Vesistön lähellä oleville rakenteille voidaan tehdä sukellustarkastus, jossa sukeltaja dokumentoi rakenteissa havaitut vedenalaiset vauriot ja puutteet.
Muu tarkastus: Muussa tarkastuksessa sillalle yleensä tehdään vain jonkin rakenneosan tarkastaminen tai muu sellainen tarkastus, joka ei liity normaaliin vuosi- tai yleistarkastukseen.