Vuorovaikutuksella on merkittävä vaikutus hankkeen onnistumiseen ja siksi sitä kannattaa suunnitella ennen toimeen ryhtymistä.
Vuorovaikutuksella on valtava merkitys kaikessa toiminnassamme. Tulevaisuudessa sen merkityksen ennustetaan vain kasvavan. Vuorovaikutus on kahdensuuntaista viestintää, joka syntyy yhdessä toimimisesta, eikä sille ole yleispätevää toimintaohjetta. Vuorovaikutuksella on kuitenkin merkittävä vaikutus hankkeen onnistumiseen ja siksi sitä kannattaa suunnitella ennen toimeen ryhtymistä.
Työn alkaessa määritellään tavoitteet. Mihin vuorovaikutuksella pyritään? Tavoitetta kannattaa lähestyä lopputuloksen kautta: miten vuorovaikutus tukee parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamista? Tavoitteen ollessa kaikille selkeä myös osallistujat ja sidosryhmät tietävät, mihin heitä tarvitaan. Näin säästytään hämmentäviltä ja epäselviltä tilanteilta. Onko vuorovaikutuksen tavoitteena jakaa tietoa vai halutaanko käyttäjät suunnittelutyöhön mukaan? Kerro se heille! Kun tavoite on asetettu, toimenpiteet on helpompi suunnitella.
Mahdollisimman monen kuuleminen ja laaja osallistuminen ovat usein hankkeen vuorovaikutuksen tavoitteita. Erilaiset kohderyhmät saadaan kuitenkin osallistumaan eri tavoin. Siksi vuorovaikutuksessa kannattaa hyödyntää erilaisia toisiaan tukevia menetelmiä. Keskustelualustat, verkkokyselyt tai sosiaalisen median kanavat saattavat tavoittaa halutut kohderyhmät työpajoja paremmin.
Syvempään vuorovaikutukseen, yhteissuunnitteluun ja -kehittämiseen päästiin Mikkelin kävelykatukokeilussa lautapelin avulla. Tutustu projektiin tästä.
Vuorovaikutukseen panostetaan, kun hanketta vastustetaan. Not in my backyard -ajattelu on ymmärrettävää erityisesti infrahankkeissa, jotka paukuttavat heti ovelta ulos astuessa. Sidosryhmäkartoituksen lisäksi vuorovaikutussuunnitelmassa kannattaa tunnistaa hankkeeseen tavalla tai toisella suhtautuvia tyyppejä. Kaikki eivät kuitenkaan osallistu vain suuta soittaakseen. Avoin ja aktiivinen vuorovaikutus jo varhaisessa vaiheessa edesauttaa myönteisen kuvan syntymistä hankkeesta.
Toimenpiteet ovat vuorovaikutussuunnitelman pihvi. Ja oma fiilis suunnitelluista toimenpiteistä hyvä mittari sille, mitä kannattaa toteuttaa ja mitä ei. Tilaisuudet ja työpajat on helppo yhdistää osaksi esimerkiksi katuruokatapahtumaa tai laskiaisriehaa. Suunnittelijoiden kanssa voi jutella samalla pullaa mutustellessa. Mikäs sen parempaa?
Hanketta aidosti palveleva vuorovaikutussuunnitelma syntyy siis tunnistetusta tarpeesta, määritellystä tavoitteesta, monipuolisista menetelmistä, kyvystä kuunnella ja halusta ymmärtää eri kohderyhmiä ja pienestä pilkkeestä silmäkulmassa.