Erilaiset biodiversiteettilaskennan menetelmät avaavat ikkunan luonnon monimuotoisuuden nykytilaan ja sen muutoksiin. Ne paljastavat eri luontotyyppien todellisen arvon ja ekologisen tilan sekä kertovat lajien elinympäristöjen laadusta ja siitä, millä todennäköisyydellä lajeja löytyy tietyiltä alueilta.
Kun lukuja ymmärretään, toimenpiteet voidaan kohdistaa juuri sinne, missä niillä on suurin vaikutus. Laskennan avulla löytyvät ne mahdollisuudet, joilla luonnon monimuotoisuutta voidaan todella hyödyttää. Biodiversiteettilaskennan tulokset toimivat kompassina hankesuunnittelussa ja ohjaavat lievennyshierarkian eri tasoilla oikeaan suuntaan.
Kokosimme neljä erilaista tapaa luonnon monimuotoisuuden laskentaan ja kartoitukseen, jotka sopivat etenkin Suomen ympäristöön.
1. RYTY-laskenta – rakennetun ympäristön piilotetut luonnonarvot
Kaupungeissa ja rakennetussa ympäristössä elää yllättävän rikas luonto, joka jää usein huomiotta perinteisessä luontotyyppien uhanalaisuusluokittelussa (LuTU). RYTY-laskenta (rakennetun ympäristön luontotyypit) nostaa esiin juuri tämän ihmisen luoman ja muokkaaman luonnon potentiaalin.
RYTY-luokittelu auttaa tunnistamaan nämä piilossa olevat luonnonarvot, ja laskennan avulla voidaan arvioida, miten eri skenaariot ja toimenpiteet vaikuttavat luonnonarvohehtaareihin. Näin näkyy konkreettisesti, millaisen muutoksen eri toimenpiteet tuovat tullessaan.
2. Luonnonarvohehtaarit myös LuTU-luontotyypeille – kattava kuva kaikesta arvokkaasta
Perinteinen luontotyyppien uhanalaisuusluokittelu (LuTU) kattaa monia arvokkaita luontokohteita, joita voidaan analysoida samalla systemaattisella tavalla kuin RYTY-luontotyyppejäkin. Luonnonarvohehtaarilaskenta LuTU-alueille avaa mahdollisuuden vertailla eri skenaarioita ja seurata luonnonarvojen kehittymistä pitkällä aikavälillä.
Tämä lähestymistapa toimii erinomaisesti myös kompensaatiolaskennan osana, kun tarvitaan tarkkaa tietoa siitä, miten eri toimenpiteet vaikuttavat luonnon kokonaisuuteen.
3. Luontojalanjäljen laskenta – globaali kuva paikallisista teoista
Luontojalanjälki paljastaa, miten kunnan tai yrityksen toiminta vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen – sekä lähellä että kaukana. Menetelmä perustuu kansainvälisesti tunnistettuihin viiteen luontokadon pääajuriin: maankäytön muutoksiin, luonnonvarojen käyttöön, ilmastonmuutokseen, saastumiseen ja vieraslajeihin. Laskennassa hyödynnetään kansainvälisiä huippuluokan tietokantoja kuten Ecoinvent ja EXIOBASE sekä vaikutustenarviointimenetelmiä kuten LC-Impact, Eco-Indicator 99 ja IPCC 2021. Laskennan tuloksena saadaan paras mahdollinen kuva, miten toiminta kuormittaa luontoa niin paikallisesti kuin globaalistikin.
Laskennan pohjalta voidaan tarjota konkreettisia skenaariotarkasteluja ja toimenpide-ehdotuksia luontovaikutusten vähentämiseksi. Tuloksia voi hyödyntää päätöksenteossa, strategiatyössä, vastuullisuusraportoinnissa tai kestävän kehityksen tavoitteiden tukena.
4. Biodiversity Metric – kansainvälinen standardi tarkkaan analyysiin
Biodiversity Metric on Isossa-Britanniassa kehitetty tarkka laskentamenetelmä, joka soveltuu erinomaisesti pienempien alueiden luonnon monimuotoisuuden analysointiin. Menetelmä rakentuu elinympäristöjen luokittelun, kohteiden pinta-alojen sekä kunkin kohteen ekologisen tilan ja merkittävyyden arvioinnin varaan.
Vaikka työkalu ei sellaisenaan sovellu suomalaisiin olosuhteisiin, olemme kehittäneet siitä version, joka toimii myös Suomen luonnossa. Laskennassa voit vertailla eri skenaarioita – olipa kyse erilaisista hankesuunnitelmista tai toimenpiteistä luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi.