Keilaniemen kalliopysäköintilaitoksen suunnittelu alkoi vuonna 2018 Sitowisen toteuttamalla rakennettavuusselvityksellä. – Espoon kaupungilla oli hyviä kokemuksia keskitetystä kalliopysäköintilaitoksesta Tapiolassa, joten ratkaisun toimivuutta haluttiin arvioida myös Keilaniemessä, kertoo Sitowisen kalliotilojen ja tunnelien apulaisosastopäällikkö Päivi Castrén.

Suuri pysäköintilaitos ei itsessään tule lisäämään Keilaniemen maanpäällistä liikennettä, vaan alueella liikkuvat autot ohjataan sopivista kohdista piiloon maan alle. Näin maan pinnalla jää tilaa viihtyisille jalankulkualueille ja kaupunkitilalle meren rannalla. – Samalla ajaminen katuverkolla vähenee, mikä vaikuttaa esimerkiksi alueen äänimaailmaan, pienhiukkaspäästöihin ja liikkumisen turvallisuuteen.

Kallioparkin maanalaisten tilojen laajuus tulee olemaan yli 60 000 bruttoneliötä ja louhittavien tilojen tilavuus lähes 300 000 kuutiota. Tilat suunnitellaan noin 1600 autolle ja yli 3300 hengen väestönsuojalle. Autopaikoista puolet varustetaan sähköauton latausmahdollisuudella. Syksyllä 2022 käynnistyivät ensimmäisen ajotunnelin maarakennustyöt. – Jatkossa suunnittelu ja rakentaminen etenevät rinnakkain tahtituotantona, koska suunnitelmia ei kannata lyödä lukkoon vielä. Moni asia ehtii muuttua vuoteen 2026 mennessä, Castrén toteaa.

Kalliotilan suunnittelu tukevasti yksissä käsissä

YIT:n eri infrayksiköt vastaavat kallioparkin rakentamisesta kokonaisvastuu-urakkana, joka kattaa kalliotilan lisäksi pohjarakentamisen ja louhinnat.

Sitowisellä on laaja vastuu kallioparkin suunnittelusta, mikä helpottaa YIT:n suunnittelunohjausta. – KVR-urakassa urakoitsijan ja suunnittelijan kanssakäyminen on jatkuvaa, ja siksi on tärkeää, että se on myös mutkatonta, YIT:n kalliorakentamisen työpäällikkö Meeri Kaartinen sanoo. – Pystymme luottamaan Sitowisen projektinhallintaan.

Hänestä on hyvä, että päävastuussa oleva suunnittelija on ollut mukana hankkeen kehitys- ja konseptisuunnittelusta asti. – Suunnittelutiimillä on vahva tietämys hankkeen taustoista ja seikoista, jotka ovat johtaneet valittuihin ratkaisuihin. Kallioparkkihan vaati runsaasti erilaisia selvityksiä.

Sitowisen infrasuunnittelun liiketoiminta-alueen johtaja Jannis Mikkolan mukaan Sitowise pystyy palvelemaan asiakkaita maanalaisessa rakentamisessa kokonaissuunnittelupalvelulla, jossa asiakas saa monialaiset suunnitteluratkaisut yhdeltä luukulta. – Näin myös suunnitteluosapuolten rajapintoja on mahdollisimman vähän. Tästä on meillä monia hyviä toteutuneita esimerkkejä.

Samalla alueella rakennetaan maan alla ja päällä

Keilaniemi kehittyy yhtä aikaa monella tasolla. Lupasuunnittelua on ollut keskivertoa enemmän, koska kallioparkki vaatii huomattavan monta rakennus- ja maisematyölupaa. Kallioteknisesti alueen tekee haastavaksi sijainti Länsimetron ja meren välissä. Lisäksi alueen kallioperässä on useita heikkousvyöhykkeitä, jotka on huomioitava suunnittelussa, jotta ne vaikuttaisivat louhintaan mahdollisimman vähän.

– Suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan myös tulvakorkeudet ja alueella olevat tärinäherkät laitteet, Castrén sanoo. Vaikutuksia muihin kalliotiloihin on tarkasteltu kalliomekaanisella 3D-simuloinnilla. Simuloinneilla on selvitetty myös pysäköintilaitoksen päälle suunniteltujen avolouhintojen ja tornitalojen vaikutuksia kallioperän käyttäytymiseen. – Kallioperän liikkeitä tullaan seuraamaan myös käytön aikana.

Alueen liikenne- ja katusuunnittelussa kiinnitetään paljon huomiota koko Keilaniemen ja sen lähiympäristön liikenteen sujuvuuteen. Kulkuyhteyksien toimivuustarkastelut aloitettiin jo kaavoitusvaiheessa, ja tarkasteluja on päivitetty suunnittelun edetessä. Liikennejärjestelyt ja Länsimetro eivät kuitenkaan ole ainoita kallioparkin kanssa yhteen sovitettavia hankkeita.

Sitowise on mukana laajalla palvelutarjonnallaan monissa alueen rakennushankkeissa, mikä tuo etua hankkeen tilaajalle. – Tunnemme Keilaniemen alueena hyvin, mikä on helpottanut laajan kalliopysäköintihankkeen yhteensovitusta, Mikkola toteaa.

Kallioparkille haetaan Smart Gold -sertifikaattia, joka edellyttää vastuullisia ja vähähiilisiä ratkaisuja sekä kiertotalouden huomioimista. Kaavaan onkin kirjattu, että louhinnassa syntyvää maa- ja kiviainesta pyritään käyttämään esimerkiksi meritäytöissä. Lisäksi hanketta ohjaavat eri osapuolten vastuullisuusperiaatteet. – Pyrimme jokaisessa hankkeessa pienentämään oman toimintamme ympäristövaikutuksia ja turvaamaan luonnon monimuotoisuuden, Kaartinen sanoo. Huomiota kiinnitetään myös työturvallisuuteen ja vastuulliseen aliurakointiin.

Aikajana:

2018: maanalaisen pysäköintilaitoksen rakennettavuusselvitys Espoon kaupungille

2019: kiinteistökehittäjä Regenero teki alueelle suunnitteluvarauksen

2021: maanalainen asemakaava sai lainvoiman

2022: rakentamispäätös kesäkuussa 2022

2022: maarakentaminen alkoi lokakuussa 2022

2026: pysäköintilaitoksen ensimmäinen vaihe on valmis.