Kokemuksia Sitowisestä: Työni sisäilmatutkijana Korjausrakentamisen yksikössä on mielenkiintoista ja haastavaa, kokemuksen kautta olen oppinut paljon matkan varrella.
Aloitin työni Sitowisellä sisäilmatutkijana vuonna 2017. Nykyään toimin sisäilmatutkimusten tutkimuspäällikkönä. Valmistuin kemiantekniikan insinööriksi vuonna 2012, ja työharjoitteluni ja insinöörityöni tein pakkaus- ja painoväriteollisuuden piirissä. Vuonna 2015 lähdin jatkamaan opintojani RTA-koulutukseen.
Sitowiselle hakeuduin töihin, sillä kaipasin uusia mahdollisuuksia kehittyä rakenteiden tutkimisessa. Toiveeni oli nimenomaan päästä työpaikkaan, jossa saan tukea ja voin oppia kollegoilta aihepiireistä, joista en itse tiedä. Toive toteutui, pääsin Sitowisen sisäilmatutkimusryhmään tekemään aluksi pienempiä tutkimuksia. Sitä kautta kehityin tutkijana ja perehdyin isompien kokonaisuuksien hallintaan.
Sisäilmatutkimusten tutkimuspäällikkönä olen toiminut syyskuusta 2019. Työnkuvani koostuu pääosin projektien hallinnasta, tutkijoiden ohjeistamisesta, laadunvarmistuksesta sekä tilaajan tarpeiden määrittelystä. Kenttätöihin lähden noin yhtenä päivänä viikossa.
Nykyisessä toimessani hyvä stressinsietokyky sekä monien asioiden samanaikainen hallinta ja huomioonottaminen ovat avainasemassa. Samalla täytyy pitää huoli, että tutkimusten laatu pysyy korkeana, jotta tilaajat saavat varmasti parhaan mahdollisen avun ongelmien korjaamiseksi.
Työni on todella vaihtelevaa ja nopeatempoista – sisäilmapuolella tuntuu, että kaikki olisi pitänyt olla jo eilen tutkittuna. Joskus tutkimustarpeiden perustelu voi olla haastavaa, sillä asiakkaat eivät välttämättä ole tottuneet budjetoimaan sisäilma-asioita. Monet ovat tämän lisäksi edelleen epätietoisia, mistä kaikesta sisäilmaongelmat voivat aiheutua.
Tässä työssä täytyy olla rohkeutta uskoa oman tekemisensä laadukkuuteen. Sisäilma-asiat ovat haastavia ja moniulotteisia, ja niihin vaikuttavia tekijöitä on todella paljon.
Ilmapiiri osastossani on hyvä. Osastomme henkilöstö on iältään, ja varsinkin henkiseltä iältään, melko nuorta. Kaikilla on halu kehittyä, eikä kukaan ole leipääntynyt työntekoon.
Oma taustani on joukkueurheilussa, ja siitä olen oppinut, että yhdessä tekemällä saadaan parhaat tulokset. Kaikki saavat olla omanlaisiaan yksilöitä, mutta mielessä pidetään yhteinen tavoite ja työskennellään sitä kohti omia vahvuuksiaan hyödyntäen. ”Kun jokaisella menee hyvin, niin kaikilla menee hyvin!”, kuten Uuno Turhapuro sanoo.
