Ratikkamatka yli meren huipentaa Kruununsillat-allianssin vuosien työn
Joukko Kruunusillat-allianssissa työskenteleviä sitowiseläisiä pääsi 22. toukokuuta ensimmäistä kertaa ratikan kyytiin Hakaniemestä Laajasaloon. Juhlamatka yli meren huipentaa vuosien työn. Yli 200 sitowiseläistä on ollut mukana Helsingin jättimäisessä liikennehankkeessa.
Ratikka kiitää yli meren, ja kyytiläisille Helsinki avautuu aivan uudesta näkökulmasta.Muutos on suuri sekä kaupunkikuvallisesti että arjen liikkumisen kannalta. Helsingin pormestari Daniel Sazonov on luonnehtinut julkisuudessa, että silta muuttaa pysyvästi Helsingin maantiedettä tuomalla Laajasalon lähemmäs kantakaupunkia. Matka-aika Kruunuvuorenrannasta Hakaniemeen vie vain 9 minuuttia, kun tällä hetkellä sama matka kestää Reittioppaan arvion mukaan 37 minuuttia.
Yli 200 sitowiseläistä on ollut mukana Helsingin jättimäisessä liikennehankkeessa.
Kruunuvuorenrannan ja Korkeasaaren yhdistävä Kruunuvuorensilta on tunnetuin osa Helsingin sydämeen sijoittuvaa laajaa hanketta, joka mahdollistaa kaupungin kehittämisen useissa kaupunginosissa. Hanke on kuitenkin huomattavasti tunnettua siltaansa laajempi.
Sitowise on ollut suunnitteluosapuolena yhdessä Rambollin ja Swecon kanssa Kruunusillat-allianssissa, joka on vastannut ratikkayhteyden sekä kävelyn ja pyöräilyn yhteyksien rakentamisesta meren yli Hakaniemestä Laajasaloon. Uutta ratikkareittiä on rakennettu lähes kahdeksan kilometriä.
Lisäksi allianssi on suunnitellut ja rakentanut Merihaansillan, Hakaniemensillan ja Näkinsillan sekä uutta infraa koko hankealueelle.
Paras kiitos on valmis kaupunkiympäristö
Kuvassa Sitowisen teknisen konsultoinnin johtaja ja toimitusjohtajan sijainen Jannis Mikkola, allianssin apulaisprojektinjohtaja Penelope Sala ja allianssin johtoryhmän jäsen Sitowisen Infra-liiketoimintajohtaja Elina Väistö.
Juhlaratikan kyytiin hyppäsi allianssille tärkeitä avainhenkilöitä Sitowiseltä: maisemista saavat nauttia allianssin apulaisprojektinjohtaja Penelope Sala, sillat ja taitorakenteet -osaprojektin suunnittelupäällikkö Ari Savolainen, suunnittelupäällikkö Pasi Pekkala ja allianssin johtoryhmän jäsen Elina Väistö. Sala, Savolainen ja Väistö olivat mukana jo Kruunusillat-allianssia edeltäneessä hankekehitysvaiheessa vuosina 2013–2019.
Paras kiitos allianssiporukalle on valmis kaupunkiympäristö, jonka ihmiset ottavat omakseen.
- Kun työskentelee hankkeen parissa näin pitkään, sen onnistumisesta tulee henkilökohtainen kunnia-asia, kuvailee Elina Väistö.
- Suunnittelijalle on tosi hieno hetki nähdä valmis tuotos elävässä elämässä, osana ihmisten arkea, Pasi Pekkala pohtii.
Sitowiseläiset ovat yhtä mieltä siitä, että Kruunuvuorensilta muuttaa vanhaa tuttua Helsinkiä aivan uudella tavalla. On suorastaan häkellyttävää, miten vanhaan kaupunkiympäristöön saadaan uudella infralla näin iso muutos.
- Matka meren yllä ja aivan uudesta kulmasta avautuva Helsinki saattaa herkistää kokeneenkin siltainsinöörin, toteaa Ari Savolainen.
Kruunusillat-allianssissa syntyi ystävyyksiä
Kumppanuusmalliin perustuvassa allianssista syntyi vuosien varrella poikkeuksellisen tiivis työyhteisö. Eri organisaatioista tulleet asiantuntijat hitsautuivat yhteen, ja uusista työkavereista tuli läheisiä, usein ystäviäkin.
Allianssin apulaisprojektinjohtaja Penelope Sala toimi vuosien ajan projektijohtajan oikeana kätenä. Sala jatkaa suunnittelun koordinointia vielä allianssin jälkivastuuajalla.
Allianssimalliin kuuluu jatkuva tekemisen haastaminen ja parantaminen – ratkaisuja ei lukita liian aikaisin. Suunnittelijat viilaavat ratkaisuja joustavasti toteuttajan kanssa.
- Opin suhtautumaan hankkeen aikana asioihin kriittisesti ja kysymään, voiko tämän tehdä paremmin. Se on tärkeä oppi tulevaisuuden varalle, Sala kertoo.
- Keskustelimme ratkaisuista aidosti yhdessä, Elina Väistö täydentää.
Sala, Savolainen ja Pekkala korostavat allianssimallin merkitystä onnistuneelle lopputulokselle.
- Allianssin vahvuus näkyy siinä, että ratkaisuja löydetään nopeasti, kun käytettävissä on sekä suunnittelijoiden että toteuttajien kokemus, Sala sanoo.
Korona muutti työtapoja
Koronaepidemia sulki Suomen juuri kun allianssiporukan piti siirtyä työskentelemään yhteiseen projektitoimistoon Hakaniemeen. Piti kehittää uusia työtapoja ja käytäntöjä, kun kaikki piti yhtäkkiä tehdä etänä. Tämä ei kuitenkaan vesittänyt allianssityöskentelyn vahvuuksia, vaikka tekikin hetkeksi lähes kaikesta vaikeampaa. Allianssimallin perinteiset vahvuudet säilyivät siitä huolimatta, että työntekijät eri organisaatioista eivät päässeetkään saman katon alle.
Vahvuuksista suurin oli etänäkin se, että rakentajaosapuoli oli mukana jo suunnitteluvaiheessa ja antoi panoksensa suunnitelmaratkaisuihin.
- Hetkellisestä kuopasta noustiin hyvin korkealle. Koettiin käytännössä, että kaikesta selviää, kun yhteystyö pelaa. Se oli tärkeä oppi, Sala sanoo.
