Tulevaisuus työpöydälläni: Ohjelmistosuunnittelija Tuomo Hautala

Tulevaisuuden älykkäät ja kestävät kaupungit pohjautuvat toimiville tietoliikenneverkoille, ohjelmistoille ja applikaatioille, jotka helpottavat niin tiedon hallintaa kuin hyödynnettävyyttä. Ohjelmistosuunnittelijan arki onkin usein käyttäjäystävällisten sovellusten suunnittelua, mikä vaatii koodauksen lisäksi visuaalista silmää ja hyviä vuorovaikutustaitoja.

– Jokaisen projektin pitäisi alkaa keskustelulla, jolloin asiakkaan kanssa määritellään yhdessä hankkeen tavoitteet ja vaatimukset, Tuomo Hautala korostaa. Ilman riittäviä lähtötietoja ohjelmistokehittäjä ei voi tietää, mitä asiakas haluaa, ja aina asiakas ei tiedä sitä itsekään. Silloin suunnittelija voi auttaa päätöksenteossa esittämällä kysymyksiä ja laatimalla yksinkertaisen suunnitelman, mockup-kuvan. – Se kertoo kohta kohdalta, mitä ruudulla näkyy ja mitä käyttöliittymällä voidaan tehdä.

Ohjelmiston pitkä elinkaari säästää resursseja

Ohjelmistosuunnittelija auttaa asiakasta myös tekniikoiden valinnassa, jotta ohjelmiston elinkaari olisi mahdollisimman pitkä. – Vanhentuneiden tekniikoiden ongelmana ovat esimerkiksi toimimattomat koodikirjastot. Niiden päivittäminen on iso ja kallis urakka, Tuomo sanoo. – Usein kannattaa maksaa alussa hieman enemmän, jolloin pitkä käyttöikä tuottaa säästöjä vuosien ajan.

Vastuullinen ohjelmistosuunnittelija panostaa työnsä dokumentointiin.

Tuomo Hautala, Sitowise

Elinkaariajatteluun kuuluu myös huolellinen dokumentointi. Jos koodaaja ei kirjaa ylös ratkaisujaan, valmis koodi voi olla käsittämätöntä kaikille muille paitsi koodaajalle itselleen. – Kyse on oikeastaan koodarin ohjekirjasta, Tuomo kiteyttää. Kun dokumentointi on tarkkaa, koodin päivittäminen on helppoa sellaisellekin henkilölle, joka ei ole ollut projektissa alusta asti mukana.

SeutuMassa-sovellus tukee maamassojen kiertotaloutta

Digitaalisuus on osa monia kestävään kehitykseen liittyviä projekteja. Tuomo on ollut mukana toteuttamassa Helsingin seudun ympäristöpalveluille (HSY) uutta maamassatyökalua. – Paikkatietopohjainen sovellus helpottaa pääkaupunkiseudun rakennustyömailla syntyvien ja tarvittavien maamassojen, kuten hiekan ja soran, koordinointia.

Tiedon oikeellisuuden varmistamiseen kiinnitettiin erityistä huomiota. – Lisäsimme sovellukseen tarkistuksia, joiden ansiosta tietokenttiin ei voi lisätä mitä tahansa. Näin varmistetaan, että kirjatut tiedot pitävät paikkansa ja ovat oikeasti käyttökelpoisia.

SeutuMassa-sovelluksen kehitystyössä kuunneltiin tarkasti asiakasta, jotta käyttöliittymää olisi helppo käyttää oikeilla työmailla. – Tavoitteena on helpottaa kaivumassojen tilastointia, seurantaa ja raportointia, jolloin hyödyt näkyvät erityisesti kuljetusten hallinnassa, Tuomo sanoo. Sovelluksella pystytään vähentämään kaivumassojen kuljetuksia ja niiden aiheuttamia päästöjä, mikä tukee kestävää ja vähähiilistä rakentamista.

Tieto kuuluu kaikille!

Älykkäät kaupungit perustuvat avoimelle ja läpinäkyvälle tiedolle. Silloin kaikki tärkeä data on helposti ihmisten saatavilla. Tuomo on parhaillaan kehittämässä Väylävirastolle Suomen Väylät -järjestelmää, joka perustuu avoimeen lähdekoodiin. Hankkeessa on Sitowiseltä mukana useita ohjelmistosuunnittelijoita, palvelumuotoilijoita, testaajia ja ohjelmistoarkkitehtejä.

– Sovelluksella kaikki kansalaiset pystyvät tarkastelemaan Väyläviraston aineistoja helppotajuisessa karttapalvelussa, Tuomo kertoo. Paikkatietopalvelun käytettävyyteen on panostettu aivan erityisesti, ja se toimii myös mobiililaitteilla. Karttatasoja voi klikkailla auki yhden kerrallaan. – Nähtävillä ovat esimerkiksi kaikki Suomen junanraiteet, tiet tai vaikkapa asukastiheys. Koko kansalle annetaan näin pääsy todella laajaan kirjoon tietoa, joka monia kiinnostaa.