Teollisuuden investoinnin esisuunnittelutarpeen ilmetessä asiakkaamme kysymys ei ole, onko esisuunnittelu tehty. Kysymys on käytännöllisempi: kannattaako idea, mitä laitteita tarvitaan, miten toimiva kokonaisuus rakennetaan ja kuinka päätöksenteon epävarmuutta voidaan vähentää? Tässä artikkelissa vastaukset kerrotaan kolmen todellisen esimerkin kautta. 

Esimerkki 1: Kun epävarmuudet muutettiin hallittavaksi etenemissuunnitelmaksi 

Lähtötilanne: Asiakas suunnitteli tuotantolaitoksen kehittämistä, mutta hankkeeseen liittyi epävarmuutta teknologiaratkaisujen, tuotannon jatkuvuuden, energiankulutuksen ja aikataulun osalta. Alan teknologiat olivat kehittyneet laitoksen käyttöönoton jälkeen merkittävästi ja laiteuusinnat samanlaisiin ei välttämättä olisi enää paras ratkaisu. Viime vuosina markkinoille oli tullut paljon mielenkiintoisia vaihtoehtoja, joilla tuotannon tehostaminen saattaisi olla mahdollista. Kilpailukyvyn säilyminen vanhoilla teknologioilla on epävarmaa. Päätöksenteon tueksi tarvittiin selkeä näkemys siitä, mitä kannattaa tehdä ja missä järjestyksessä. 

Mitä teimme: Selvitimme, mitkä asiat hankkeessa aiheuttivat eniten epävarmuutta ja vertailimme eri toteutusvaihtoehtoja. Etsimme keinoja parantaa energiatehokkuutta ja hyödyntää prosesseissa syntyviä virtoja tehokkaammin sekä määrittelimme selkeät seuraavat askeleet hankkeen etenemiselle. Toteutusvaihtoehtojen vertailemiseksi valituille vaihtoehdoille laadittiin kustannusarviot. Jotta kustannusarviot saatiin riittävälle tasolle, valituille vaihtoehdoille laadittiin alustava layout, massa- ja energiatase ja päälaitteiden budjettikyselyt. Rakentamisen kustannukset arvioitiin karkealla tasolla layouttiin perustuen. 

Mitä asiakas sai: Selkeän suunnitelman hankkeen seuraaville vaiheille, perustellun valinnan jatkoon vietävästä ratkaisusta, keinoja energian säästöön ja päästöjen vähentämiseen sekä realistisemman aikataulun ja paremman ennakoitavuuden tuotannon kannalta. 

Asiantuntijana Mikko Peltomäki. Projektipäällikkö Mikko Peltomäki tuo esisuunnitteluun pitkän kokemuksen valmistavan teollisuuden tuotannosta, operatiivisesta johtamisesta ja investointihankkeista. Hänen kokemuksensa auttaa tunnistamaan jo suunnitteluvaiheessa ratkaisut, jotka toimivat myös käytännön tuotannossa, kunnossapidossa, turvallisuudessa ja käyttöönotossa.  

“Tuotantolaitoksen päivittäisessä johtamisessa on paljon hoidettavia asioita. Kehittämiseen ja suunnitteluun käytettävissä oleva aika sekä omat resurssit ovat usein rajalliset, jolloin voimme tuoda hankkeeseen kustannustehokkaasti lisäresursseja ja asiantuntemusta. Epävarmuuksien sijaan asiakkaalle muodostuu selkeä päätöksentekopolku, jonka avulla hanke etenee hallitusti kohti toteutusta.” 

Esimerkki 2: Hyvä idea – mutta kannattaako investointi? 

Lähtötilanne: Yhteiskunnassamme, ihan maailman laajuisesti, syntyy jätejakeita, joita ei voida hyödyntää. Suomessa eräs jätejae käsiteltiin polttamalla ja tuhkat kasattiin kaatopaikalle.  Asiakkaamme oli kehittänyt teknologiaa, jolla kyseisessä jätejakeessa olevat arvokkaat raaka-aineet saataisiin takaisin käyttöön.  

Mitä teimme: Asiakkaallamme oli erinomainen tietämys kehittämästään prosessista. Rahoitusta varten tuli laatia kokonaisinvestointikustannusarvio tarkkuustasolle +/- 25 %. Sitovien päälaitetarjousten lisäksi tämä tarkkuustaso edellyttää tarkempaa kustannusarviota myös prosessin ulkopuolisesta osuudesta. Meitä tarvittiin suunnittelemaan laitos teolliseen mittakaavaan kaikkine hyödykejärjestelmineen, tarvittavine rakenteineen, rakennuksineen ja piha-alueineen. Suunnitelmien avulla saatiin arvioitua riittävään tarkkuuteen myös putkistokustannukset, apulaitekustannukset, automaatio-, instrumentointi ja sähköistämiskustannukset, talotekniikkakustannukset, rakenteiden kustannukset sekä rakentamisen kustannukset. 

Mitä asiakas sai: Luotettavan kokonaisinvestointikustannusarvion ja riittävät lähtötiedot projektin toteutukselle 

Asiantuntijana Leena Pirhonen. Osastopäällikkö Leena Pirhonen tarkastelee teollisuuden ja energia-alan investointi-ideoita teknistaloudellisina kokonaisuuksina. Hänen työssään konseptikehitys, energia- ja massataselaskenta sekä kannattavuus yhdistyvät päätöksenteon tueksi.  

”Vaiheittainen eteneminen suunnittelussa ennen investointipäätöstä parantaa investoinnin onnistumisen edellytyksiä. Vaiheistaminen ei ole insinööritoimiston tapa tuotteistaa palveluita vaan asiakkaan tapa hallita investointiprojektia. Edellisen vaiheen tiedot antavat eväät tehdä päätöksiä. Kaikille mahdollisille vaihtoehdoille ei kannata tehdä tarkimman mahdollisen tason kokonaisinvestointikustannusarviota.” 

Esimerkki 3: Uusi prosessilaite ei ole vain laitehankinta 

Lähtötilanne: Elinkaarensa päähän tullut prosessilaite oli uusittava, mutta laitteen uusimisen yhteydessä oli tarve päivittää ja varmistaa, että uusi laite, putkistot ja niiden kytkennät muodostavat toimivan kokonaisuuden nykyisessä ympäristössä. 

Mitä teimme: Suunnittelimme sijoituksen sekä uudelle reaktorille että siihen liittyvälle putkistolle. Layoutia kehitettiin yhdessä tilaajan kanssa toimivammaksi siten, että tuotantoprosessin lisäksi huomioitiin laitteiden käyttö, huollettavuus sekä tarvittavat turvalliset kulkuyhteydet. Kaaviot sekä putkistokytkennät piirrettiin uudelleen selkeämpään muotoon ja päivitettiin vastaamaan suunniteltua kokonaisuutta.  

Mitä asiakas sai: Toteutuskelpoisen ratkaisun, jossa laitteiston tilantarve ja liittyminen nykyiseen järjestelmään oli mietitty jo ennen hankintoja. Näin mahdolliset tila-, asennus- ja yhteensopivuusongelmat voitiin tunnistaa ajoissa, ja projektilla oli huomattavasti selkeämmät lähtökohdat toteutusta varten. 

Tiimissä Elina Majuri ja Heikki Karhu. Johtava prosessisuunnittelija Elina Majuri tuo työhön prosessijärjestelmien, laitemitoituksen, PI-kaavioiden ja turvallisuustarkastelujen osaamisen. Johtava layout- ja putkistosuunnittelija Heikki Karhu varmistaa, että prosessi voidaan sijoittaa, liittää ja rakentaa toimivaksi kokonaisuudeksi.  

”Suunnittelun arjessa haasteet tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 3D-mallin, layoutin ja prosessitarkastelun avulla sovitamme eri suunnittelualat yhteen ja tunnistamme mahdolliset ongelmat ennen kuin ne näkyvät työmaalla, tuotannossa tai kunnossapidossa. Mitä aikaisemmin haasteet havaitaan, sitä sujuvammin ja kustannustehokkaammin ne voidaan ratkaista.” 

Oikeat asiat oikeaan aikaan 

Sitowisen teollisuuden esisuunnittelun tiimi.
Kuvassa Mikko Peltomäki, Elina Majuri, Leena Pirhonen ja Heikki Karhu.

Teollinen investointi ei ole vain prosessi- tai laitehanke. Sen onnistuminen voi edellyttää yhtä aikaa myös mm. lupa-, infra-, rakennus-, rakenne- ja taloteknistä suunnittelua, projektinjohtoa, rakennuttamista ja valvontaa sekä tiedonhallinnan.  
 
Kaikkea ei kuitenkaan tehdä kerralla. Olennaista on tunnistaa kussakin vaiheessa päätöksen kannalta tärkeimmät kysymykset, koota niiden ratkaisemiseen oikeat osaajat ja tuottaa juuri se tieto, jota seuraava päätös tarvitsee. Näin oikeat asiat tehdään oikeaan aikaan ja hanke etenee hallitusti, päällekkäinen työ vähenee ja suunnitteluun, lupiin, rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvät tarpeet voidaan ennakoida ennen kuin niistä muodostuu kustannuksia tai viiveitä. 
 

Onko teillä investointi-idea, tuotannon laajennustarve, vanheneva prosessi tai kokonainen hanke, jonka seuraava askel on vielä epäselvä? Ota yhteyttä. Kokoamme tarpeeseen sopivan tiimin ja autamme määrittämään, mitä kannattaa tehdä nyt, mitä seuraavaksi ja mitä vasta myöhemmin. 

Sinua voisi kiinnostaa myös: