Teknologia ja data kestävän suunnittelun ja päätöksenteon tukena

Muuttuva toimintaympäristö 

Viimeisiään vetelevään, vuodelta 1999 periytyvään maankäyttölakiimme on kirjattu tavoitteeksi edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Ymmärrys siitä, mitä nämä tavoitteet tarkoittavat, on muuttunut valtavasti vajaassa 30 vuodessa. Muun muassa luontokato, ilmastonmuutos ja monikulttuurisuus ovat nykyään selkeästi konkreettisemmin osa suunnittelijoiden tehtäväkenttää. Uusien teemojen noustessa pintaan, vanhemmat eivät tapaa kadota mihinkään: suunnittelun haasteet käyvät vuosi vuodelta monitahoisemmiksi. 

Suunnitteluajattelua haastavat myös shokit, kuten koronavirus ja Ukrainan sota, joiden seurauksena hypättiin etätyöskentelyyn ja omavaraisempiin energiajärjestelmiin liki yön yli. Nopeiden muutosten ohella myös hitaammin etenevät prosessit, kuten ilmastonmuutos haastavat suunnittelu- ja rakennusalaa pohtimaan rakennetun ympäristön resilienssiä – eli sen kykyä mukautua uusiin olosuhteisiin.  

Vaikeuskerroin tulevan ennakoinnissa ja resilienssin rakentamisessa moninkertaistuu, kun potentiaaliset tulevaisuuden skenaariot osoittavat täysin eri suuntiin. Kun maapallo kokonaisuutena jatkaa lämpenemistään, uusin tieteellinen tieto kertoo, että Golf-virtaa ylläpitävä AMOC-järjestelmä voi romahtaa jo tämän vuosisadan aikana. Jos näin kävisi, Suomea odottaisi Italian ilmaston sijaan Siperian kaltaiset olosuhteet. 

Tarve tietoon perustuville, vaikuttaville ja kestäville ratkaisuille kasvaa koko ajan. Pysyvätkö suunnittelijat ja päättäjät perässä? 

Teknologia ja data suunnittelun tukena 

Maankäytön ja rakennetun ympäristön suunnittelun voidaan katsoa digitalisoituneen täysin sitten vuoden 1999 – käytännössä kukaan ei enää laadi toteutussuunnitelmia kynän ja paperin avulla. Rakennusten- ja infran suunnittelussa on siirrytty 2D-kuvista älykkäämpiin 3D-tietomalleihin. Myös kaavoittajilla on työpöydällä seuraavaksi ”tietomalliloikka”, rakennetun ympäristön RYHTI-tietojärjestelmän myötä. 

Samalla suunnittelua ohjaavien taustatietojen käsittelystä ja arvioinnista on tullut ketterämpää, mm. paikkatietoratkaisujen kautta. Suunnittelijoiden työtä tukemaan on samalla luotu ratkaisuja, jotka nopeuttavat erilaisia analyysejä, kuten tuulisuuteen, ihmisvirtoihin ja rakennusten sisäolosuhteisiin liittyviä tarkasteluja. Tällaisia analyysejä voidaan myös yhdistää algoritmipohjaiseen suunnitteluun, jossa suunnitelmien reunaehtoja (parametrejä) päästään muokkaamaan joustavasti. 

Seuraava digiloikka on todennäköisesti tähän asti koettua paljon rajumpi. Kuka tahansa voi nyt luoda uskottavan näköisiä videoita, joissa poliitikon suuhun syötetään sanoja, joita hän ei ole koskaan sanonut. Pian kuka tahansa voi luoda esimerkiksi virallista kaavaratkaisua haastavia vaihtoehtosuunnitelmia – ilman mitään suunnittelukokemusta tai varsinaista teknologiaosaamista. Aivan lähiaikoina tällaiset suunnitelmat eivät tule olemaan kaikin puolin uskottavia tai kaikkia reunaehtoja huomioivia, mutta ne tulevat muovaamaan julkista keskustelua. Askel askeleelta vastaavat ratkaisut tulevat myös ammattilaisten käyttöön. 

Suunnittelumaailma kytkeytyy jatkossa yhä suoremmin reaalimaailmaan. Niin sanotuille digikaksosille ja älykaupunkiratkaisuille löytyy jatkuvasti uusia käyttötarkoituksia. Tietojen kerääminen erityyppisistä älysensoreista ja tietojen tekoälypohjainen prosessointi mahdollistaa reaaliaikaisemman tilannekuvan luomisen. Villeimmissä hahmotelmissa AIoT/UDT (Artificial Internet of Things / Urban Digital Twin) ratkoo kaikki kestävyysongelmamme. 

Kukaan ei tiedä, miltä suunnittelumaailma tulee näyttämään vuonna 2035, mutta lähitulevaisuuteen kristallipallon näkymä on kirkkaampi. Luodaan seuraavaksi katsaus siihen, miltä tilanne näyttää konkreettisemmin liikennesuunnittelun näkövinkkelistä. 

Älykkäät ratkaisut liikennesuunnittelussa 

Digitalisaatio on muuttanut maailmaa, mutta ainakaan vielä se ei ole kokonaan poistanut liikennesuunnittelun taustalla vaikuttavaa keskeisintä taustatekijää - ihmisten tarvetta liikkua paikasta toiseen. Liikkumistarpeet ovat kuitenkin niin ikään kokeneet isoja muutoksia viimeisen 10–20 vuoden aikana: ei pelkästään muuttuneen maailmantilanteen, vaan myös teknologian innovaatioiden, saavutettavuusmuutosten ja uusien palvelujen myötä. Etätyöt, työaikajoustot, kotiinkuljetusmahdollisuudet ja ympäri vuorokauden auki olevat ruokakaupat ovat kaikki esimerkkejä asioista, joita nykyään pidetään itsestäänselvyyksinä, mutta jotka 20 vuotta sitten olivat vain harvoille tarjolla olevia mahdollisuuksia. Kaikilla tekijöillä on kuitenkin perustavanlaatuinen vaikutus ihmisten arkiliikkumiseen ja sitä kautta liikennejärjestelmän kantokykyyn. 

Liikenne- ja liikkujamäärät, sekä nykyiset että ennustetut, luovatkin pohjan lähes jokaiselle liikennesuunnitteluhankkeelle – oli kyse sitten uuden väylän mitoituksesta, kaava-alueen liikenneselvityksestä, liittymän toimivuustarkastelusta tai liikenteen ympäristövaikutusten arvioinnista. Hyväkään suunnitelma ei täytä potentiaaliaan, kun käyttäjämäärä on arvioitu väärin ja vastaavasti alimitoitettu suunnitteluratkaisu muuttuu ongelmalliseksi, kun todellinen käyttäjämäärä paljastuu ennustettua suuremmaksi.  

Ennustaminen on aina ollut vaikeaa – ja erityisen vaikeaa se tuntuu olevan nykyisessä maailmassa, jossa muutokset ovat äkkinäisiä ja epävarmuustekijöitä roikkuu ilmassa. Sitowisessa liikenne-ennusteita ja eri maankäytön toimintojen aikaansaamien liikennesuoritteiden laskentamenetelmiä on kuitenkin pyritty kehittämään ja nykyaikaistamaan vuosina 2022–2023 Planect-työkalun rakentamisen yhteydessä ja edelleen vuosina 2024–2025 TerrAI-kehityshankkeen voimin. Lähtökohtana on ollut tunnistaa nykyihmisten liikkumiseen ja eri toimintojen synnyttämiin matkatuotoksiin liittyviä lainalaisuuksia ja kehittää entisestään työkaluja, jotka palvelevat parhaalla mahdollisella tavalla myös asiakasta liikennemäärien, -suoritteiden ja -päästöjen sekä muiden vaikutusten arvioinnissa.  Työn alla olevat tekoälypohjaiset työnkulut, mobiilidata-analytiikka ja uudet tiedonlouhintamenetelmät jatkavat Sitowisen pitkää perinnettä liikennemäärätiedon tuottamisesta    aina liikenteen mallintamiseen ja hyödyntämiseen osana monialaisia suunnitteluhankkeita. 

Tekoäly juttukaverina 

Tekoälystä on tullut yksi keskeisimmistä juttukavereistamme – halusimmepa tätä tai emme. Chatbottien ja muiden tekoälyavustajien kanssa kommunikointia ei voi välttää, ellei irtisanoudu kokonaan kännykän ja nettiselaimen käytöstä. Tekoäly ja muut edellä mainitut teknologiaratkaisut muokkaavat samalla voimalla sekä arkeamme, että suunnittelualaa. Niissä piilee voimaa, mutta myös uhkia. Laittaessamme teknologioiden potentiaalia käytäntöön on hyvä keskittyä oleelliseen. Tekoäly ei voi eikä saa tehdä päätöksiä puolestamme. Elinympäristöjämme koskevassa päätöksenteossa on lopulta kyse ihmisten välisestä kanssakäynnistä.  

Kirjoitus on osa Sitowisen Kaupunki ja liikenne -toimialan vuosijulkaisua 2026.