Datakeskusten suurin hulevesihaaste syntyy ennen käyttöönottoa

Datakeskusten rakentaminen kiihtyy Suomessa ennennäkemättömällä vauhdilla. Keskustelu keskittyy usein sähköverkkoon, energiankulutukseen ja jäähdytysratkaisuihin, mutta yksi tärkeä näkökulma jää helposti vähemmälle huomiolle, nimittäin hulevedet.

Datakeskukset ovat pinta-alaltaan laajoja kokonaisuuksia, joissa vettä läpäisemättömän pinnan ja sen myötä muodostuvien hulevesien määrä on tyypillisesti suuri. Samalla niiden rakentaminen edellyttää usein mittavia maansiirtotöitä ja laajoja työmaa-alueita. Juuri tästä syystä hulevesien hallinta on keskeinen osa hankkeen ympäristövaikutusten hallintaa, luvitusta ja ympäristövastuullista toteuttamista. 

Datakeskuksien työmaavesien hallintasuunnitelmia on päivitettävä hankkeen eri rakennusvaiheiden valmistuessa.

Suurimmat riskit syntyvät rakentamisen aikana

Datakeskusten hulevesistä puhuttaessa huomio kiinnittyy usein valmiiseen kohteeseen. Käytännössä kriittisin vaihe löytyy kuitenkin rakentamisen ajalta.

Rakennusvaiheessa alueella tehdään laajoja maaleikkauksia, täyttöjä ja perustamistöitä, joiden yhteydessä maa-ainesta liikkuu runsaasti. Hulevesien mukana voi tällöin huuhtoutua huomattavia määriä kiintoainesta, mikä heikentää veden laatua ja voi aiheuttaa haittoja alapuolisissa ojissa ja vesistöissä. Mitä suurempi työmaa, sitä tärkeämpää on vaiheittainen rakentamisen aikaisten hulevesien hallinnan suunnittelu. Työmaavaiheessa hulevesien laadullisen hallinnan menetelmien rinnalle tarvitaan myös virtaamien hallintaa johtuen suurikokoisista työmaa-alueista. 

Työmaan edetessä myös hulevesien hallinnan tarve muuttuu jatkuvasti. Rakennusten, kulkuväylien ja muiden päällystettyjen pintojen valmistuessa läpäisemättömän pinnan määrä ja sen myötä hallittava hulevesivirtaama kasvaa ja käytössä olevat virtausreitit saattavat muuttua. Siksi työmaavesien hallintasuunnitelmia on päivitettävä hankkeen eri rakennusvaiheiden valmistuessa. 

Valmiin datakeskuksen haaste on veden määrä

Kun datakeskus valmistuu, hulevesien hallinnan painopiste muuttuu.

Verrattuna teollisuuslaitoksiin tai vaikkapa logistiikkaterminaaleihin, datakeskuksen päivittäinen liikenne on usein vähäisempää. Alueella liikkuu pääosin henkilöstöä, eikä jatkuvaa raskasta tavaraliikennettä ole samassa mittakaavassa. Tästä syystä käytön aikaiset vaikutukset hulevesien laatuun jäävät usein varsin maltillisiksi. 

Sen sijaan haaste syntyy suurista määristä vettä läpäisemätöntä pintaa ja tehokkaasta aluekuivatuksesta. Rankkasateiden aikana virtaamat voivat kasvaa nopeasti, mikä korostaa viivytysratkaisujen merkitystä. Mitoituksessa on huomioitava paitsi yksittäinen tontti myös ympäröivä alue sekä vastaanottava hulevesiverkosto tai vesistö. 

Datakeskusten yhteydessä on lisäksi tarkasteltava varavoimajärjestelmiin liittyviä riskejä sekä mahdollisten sammutusjätevesien hallintaa. Nämä kysymykset ovat olennaisia hankkeen kokonaisturvallisuuden kannalta, mutta ne vaikuttavat myös hulevesien hallinnan ratkaisuihin erilaisten sulkujärjestelyiden muodossa.

Sama ratkaisu ei toimi kaikkialla

Datakeskuksia suunnitellaan hyvin erilaisiin ympäristöihin. Osa sijoittuu olemassa olevan kaupunkirakenteen yhteyteen, osa taas alueille, joissa ympäröivä luonto ja vesistöt ovat merkittävä suunnittelua ohjaava tekijä.

Rakennetussa ympäristössä haasteena voi olla hulevesiverkoston rajallinen kapasiteetti. Harvemmin rakennetuilla alueilla puolestaan korostuvat vaikutukset valuma-alueisiin, luonnonympäristöön ja vesistöihin. Tämän vuoksi hulevesien hallinnan mitoitusta ei voida tehdä valmiilla mallilla, vaan ratkaisut on sovitettava paikallisiin olosuhteisiin. 

Datakeskushankkeiden onnistuminen edellyttää yhä vahvemmin eri alojen osaamisen yhdistämistä.

Kansainväliset hankkeet vaativat yhteistä ymmärrystä

Datakeskushankkeita toteutetaan usein kansainvälisissä suunnitteluryhmissä. Tällöin suunnittelupöydässä kohtaavat eri maiden käytännöt, mitoitusperiaatteet ja toimintatavat.

Suomessa hulevesien hallintaa ohjaavat kuntien omat määräykset sekä kansalliset määräykset, jotka poikkeavat joissain tapauksissa kansainvälisistä käytännöistä. Tämä korostaa suunnittelun koordinoinnin merkitystä sekä tarvetta muodostaa hankkeelle heti alkuvaiheessa yhteinen näkemys tavoitteista, mitoitusperusteista ja suunnittelun vaiheista. 

Hulevesien hallinta on osa datakeskuksen kokonaisuutta

Datakeskushankkeiden onnistuminen edellyttää yhä vahvemmin eri alojen osaamisen yhdistämistä. Hulevesien hallinnan ratkaisut vaikuttavat usein myös muihin suunnittelun osa-alueisiin kuten esimerkiksi maa- ja pohjarakentamiseen, ympäristöselvityksiin ja luvitukseen.

Parhaat ratkaisut syntyvät, kun hulevesien hallintaa ei tarkastella irrallisena osa-alueena, vaan osana hankkeen koko elinkaarta rakentamisesta käyttöön. Mitä aikaisemmin tarpeet ja riskit tunnistetaan, sitä sujuvammin myös datakeskushanke etenee.