AEC Hackaton yhdistää rakennetun ympäristön suunnittelijat sekä huipputeknologian asiantuntijat. AEC Hackathon sai alkunsa Piilaaksossa teknologiajätti Metan pääkonttorilla järjestetystä tapahtumasta ja on nykyään tuhansine aktiiveineen maailman suurin rakennettuun ympäristöön keskittyvä hakkeriverkosto.  

Sitowisen tiimi tuotti viime viikonloppuna 1.-3.3.2024 AEC Hackatoniin tekoälysovelluksen, joka hyödyntää suuria kielimalleja (LLM, Large Language Model) sekä RAGia (Retrieval Augmented Generation), voitti Tanskassa järjestetyn AEC Hackathonin “Best hack from the past event / open source” -palkinnon.  

Sitowisen tiimissä olivat mukana Jukka Mäenpää, Henrik Asplund, Henri Ossi, Aaro Askala, Annina Kukkola, Frans Horn, Jerry Laitervo ja Sami Lankiniemi. 

-Sain kilpailusta mukaani oppeja ohjelmistokehityksen prosessista. Opin paljon kielimallien toimintatavasta ja sain käsityksen siitä, että miten nämä tulevat todennäköisesti vaikuttamaan asiantuntijatyöhön, kertoo hackatonissa ensimmäistä kertaa mukana ollut software specialist Frans Horn. 

-Tapahtumassa ratkotuista haasteista monet keskittyivät päästölaskentaan, biodiversiteettiin, datan hallitsemiseen ja resurssien optimointiin. Oli ilo nähdä, millä tarmolla näitä asioita yritetään ratkaista myös muissa yrityksissä, Frans jatkaa. 

Kuvakollaasi tiimin työskentelystä AEC hackathonissa.

Minkä ongelman sovellus ratkaisee? 

Rakennettua ympäristöä suunnittelevat insinöörit ja muut rakennetun ympäristön ammattilaiset etsivät suunnittelutyössä tarvitsemansa dokumentaatiot, pääasiassa PDF-muotoisia tekstiaineistoja, erilaisista lähteistä, kuten suunnitteluohjeista, kansallisesta ja EU-lainsäädännöstä, yrityksen omista ohjeista sekä alan yleisistä ohjeista - ja niin edelleen. Tähän kuluu päivittäin valtavasti aikaa, useita kymmeniä minuutteja. Tämän haasteen tiimi sai ratkaistavakseen Sitowisen Infra-liiketoiminta-alueelta.  

Ratkaisu hyödyntää kuratoituja lähteitä 

Toteutuksessa tehdään semanttinen analyysi valitulle aineistolle, jota sittemmin hyödynnetään chat-sovelluksessa vastausten tuottamiseen. Chatin ja aineiston välissä on siis palvelu, joka käy läpi lähdetiedostojen tietosisältöjä kieli- ja hakumalleja hyödyntäen, vähän kuten ChatGPT. 

Tämän jälkeen tietoturvallinen OpenAI-toteutus käyttää vain ja ainoastaan näitä lähteitä vastaamaan käyttäjän kysymyksiin. Tällä siis varmistetaan, että vastaukset perustuvat oikeisiin kuratoituihin ohjeisiin, eikä internetin datamassaan kuten avoimissa toteutuksissa. 

- Kilpailussa tiimin työnjako oli tehokas ja tarkoituksenmukainen. Yksi porukka loi Python-koodia, jolla saimme hankittua aineistoa avoimista lähteistä, toiset edistivät backendiä datan tallentamista ja käsittelyä varten sekä LLM:n ja RAG:n toimintaa ja kolmannet koodasivat frontendiä eli chat-käyttöliittymää, kuvailee Sitowisen innovaatiojohtaja Sami Lankiniemi. 

Painetesti suunnitteluarjessa 

Seuraavaksi ratkaisu laitetaan painetestiin Sitowisen suunnittelijoille, jotta ymmärrämme ratkaisun aikaansaamat hyödyt ja sen, miten ratkaisu heitä parhaiten palvelisi. Tätä ennen tietokantaan kerätään vielä lisää dokumentteja, sillä kisassa ratkaisuun ajettiin vain noin 500 avoimesti saatavilla olevaa dokumenttia. 

- Odotamme painetestin tuloksia ja ratkaisun jatkokehitystä suurella innolla. Ratkaisu vaikuttaa erittäin lupaavalta, Lankiniemi iloitsee. 

Kuva
the smart city company vilja

The Smart City Lab - Sitowisen innovaatiolaboratorio

Sitowisen innovaatiotoiminta kulkee The Smart City Lab -sateenvarjon alla. Se kokoaa sisäisen innovaatiotyömme sekä tiiviin yhteistyön yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa.