Kesä kuivaa siltojen pinnat ja saattelee siltatarkastajat maastotöihin. Sitowisessä tätä työtä tehtiin kuluneen kesänä entistä suuremmalla volyymilla, kun sitowiseläisten riveihin on liittynyt fuusion myötä SiltaExperttien osaajat.
 

Siltatarkastusten vuodenajat

Suomessa valtion omistamat sillat tulevat tarkastetuksi viiden vuoden välein. Silloin tehdään yleistarkastus, joka perustuu tarkastajan tekemiin visuaalisiin havaintoihin. Nämä ovat juuri niitä havaintoja, joihin tarvitaan kesän tarjoamat kuivat olosuhteet, jotta mahdolliset korjaustarpeet voidaan havaita. – Lumi, jää, tai härmä peittävät vauriot alleen, joten optimaalisimmat olosuhteet ovat kesäaikaan, perustelee Mikko Rauhanen, siltojen tarkastuspalveluiden ryhmäpäällikkö.

Virheet minimoidaan optimoimalla olosuhteet.

Mikko Rauhanen, ryhmäpäällikö, Sitowise

Sitowise tekee siltojen tarkastuksia ympäri Suomen. Viimeisimpinä kohteina Rauhanen luettelee Savukosken, Kemijärven, Tornion, Imatran ja Haminan. Parhaana aikana vuodesta tehdäänkin paljon töitä. – Talvella keskitymme raportointiin ja pysyttelemme enemmän toimistoilla Raisiossa ja Espoossa, Rauhanen kertoo.

Erikoistarkastuksessa päästään pinnan alle

Yleistarkastuksesta riman alittajat etenevät erikoistarkastukseen, missä visuaalisten havaintojen lisäksi tehdään tarkempia tutkimuksia poraamalla reikiä rakenteisiin ja tutkimalla niiden sisältöä. Erikoistarkastuksen perusteella siltoja määrätään korjattaviksi.

Betonirakenteiset sillat ovat suomessa yleisimpiä. Niissä yleisin peruskorjaukseen johtava syy on sillan kannen vedeneristeen huono kunto. Tiesiltojen kohdalla tiesuola vauhdittaa rapautumista. Kannen lisäksi remonttiin joutuvat usein myös reunapalkit.

– Sillan kaiteet on kiinnitetty reunapalkkiin, joten huonokuntoiset reunapalkit heikentävät kaiteen kiinnityksiä ja siten myös liikenneturvallisuutta, kertoo Jani Valokoski, Siltojen korjaussuunnittelun ryhmäpäällikkö.

Siltojen elinkaari opettaa suunnittelijaa

Tarkastuksen läpikäytyään korjaustarpeiset sillat päätyvät korjaussuunnittelijoiden työpöydille. Jotta ketju olisi katkeamaton, tarkastajat ja suunnittelijat piipahtelevat säännöllisesti toinen toistensa työpäivissä oppien ja lisäten omaa ymmärrystään tästä vaativasta erikoisalasta. – Sillan elinkaari on syytä tuntea kokonaan, oli itse vaikuttamassa siihen missä vaiheessa hyvänsä, kertoo Rauhanen.

–Suunnittelijalle on tärkeää nähdä erilaisia siltakohteita. Silloin voi arvioida ja nähdä käytännössä mikä rakenne ja ratkaisu toimii missäkin. Se kartuttaa ammattitaitoa ja mahdollistaa parempien suunnitelmien tekemisen niin korjaus- kuin uudisrakentamisenkin puolella, summaa Valokoski.

Hyvä sillan suunnittelija tietää, miten erilaiset tekniset ratkaisut toimivat koko sillan elinkaaren ajan. Sen hän oppii parhaiten maastotöissä.

Jani Valokoski, ryhmäpäällikkö, Sitowise

Uudet sillat ja muutkin infran rakenteet rakennetaan tietysti käyttöä varten. Uusien kohteiden materiaalivaatimuksia ja suunnitelmaratkaisuja pyritään kehittämään sen mukaan mitä vaurioita ja ongelmakohtia tarkastukset nostavat esiin.

Tavoite on tietysti, että uudet rakenteet pysyvät parempikuntoisina ja vaativat vähemmän korjauksia kuin edeltäjänsä. Väylävirasto ja sitä edeltävät organisaatiot, kaupunkien kanssa yhteistyössä, ovat tehneet merkittävää työtä tämän suhteen. Tarkastus-, korjaus- ja uudissuunnittelun ohjeistuksen päivitys on jatkuvaa ja meitä suunnittelijoita pyritään ohjaamaan hallitusti oikeaan suuntaan.

Siltaosaamista hyödynnetään poikkitieteellisesti

Siltatarkastajien ja -suunnittelijoiden osaamista voidaan hyödyntää myös muissa taitorakenteissa. Siltojen lisäksi ammattitaitoa löytyy merimerkkien, laitureiden, mastojen ja muiden infrarakenteiden tarkastuksissa ja korjaussuunnittelussa.

Myös talopuolen korjausrakentaminen työllistää siltatarkastajia. He tekevät laboratoriossaan esimerkiksi vetokokeita ja kloriditutkimuksia talojen korjausrakentamisen suunnittelua tukemaan.

– Tässä monialaisessa yhteistyössä meillä on vielä paljon hyödynnettävää, ennustaa Rauhanen.