Ruokaviraston uusin digityökalu Vipu-mobiili helpottaa viljelijöiden tukihakemusprosessia. Selvityspyyntöihin voi vastata itselle sopivimpaan aikaan näppärästi omalla älypuhelimella.
Vipu-mobiili on Ruokaviraston viimeisin viljelijöille kehitetty digityökalu. Älypuhelimella toimiva palvelu tukee samannimistä verkkoasiointipalvelua, jota viljelijät käyttävät maataloustukien hakuun. Sovelluskehitys käynnistyi Sitowisen projektipäällikkö Jani Hautasen mielestä vaivattomasti.
– Olemme kehittäneet Ruokaviraston viljelijätukien laskentajärjestelmää lähes 30 vuoden ajan, joten yhteistyömme on ketterää. Kehitys- ja määrittelytiimimme ovat oikeastaan yhtä ja samaa porukkaa.
Kun luottamus ja tiimi ovat kunnossa, tulos on sen mukainen. Projektissa ei ajateltu sinun tai minun töitä, vaan kaikesta tekemisestä vastattiin yhtenä tiiminä.
Hannu Mäki, Ruokavirasto
Ruokaviraston projektipäällikkö Hannu Mäki on samaa mieltä. Vipu-mobiili valmistui tuotantoon ajallaan. – Kun luottamus ja tiimi ovat kunnossa, tulos on sen mukainen. Projektissa ei ajateltu sinun tai minun töitä, vaan kaikesta tekemisestä vastattiin yhtenä tiiminä.
Ruokaviraston ja Sitowisen kumppanuudella onkin lujat juuret. Yhteistyö alkoi, kun Suomi liittyi EU:hun ja virastolle asetettiin uusia maataloustukien maksamiseen liittyviä velvollisuuksia.
– Vuoden 1995 hektisessä liittymisvaiheessa saimme Sitowiseen nykyisin kuuluvasta Bitcompista kumppanin, jolle maatalouden substanssi oli ennestään tuttu ja joka hallitsi tukilaskentaan silloin käytetyn tekniikan, kertoo Ruokaviraston johtava asiantuntija Kirsti Tuumi. Aina kun EU:n rahoituskausi vaihtuu, laskentaankin tarvitaan isoja muutoksia. – Siksi on tärkeää, että meillä on joustava ja luotettava kumppani, joka pystyy ne toteuttamaan.
Mobiilisovellus on iso harppaus lähtötilanteesta, jossa tukihakemuksiin liittyvää seurantaa tehtiin pelloilla jalkapelissä. Kehitys on edennyt asteittain. – Ensin seurantaa tehostettiin pyytämällä viljelijöiltä lisäselvityksiä sähköpostilla ja sitten tekstiviestinä lähetetyllä linkillä, Hautanen kertoo. – Korona kuitenkin osoitti, että viljelijöiden käyttöön tarvitaan laiteriippumaton mobiilisovellus.
Sovelluksen on toimittava luotettavasti maatalousyrittäjien arjen työkaluna.
Kirsti Tuumi, Ruokavirasto
Applikaation suurin ero selainpohjaiseen nettipalveluun on paikannus. Kun viljelijä kävelee pellon laidalle ja ottaa kuvan kännykällään tietystä lohkosta, paikannus varmistaa, että kyse on oikeasta paikasta. – Sovelluksen kamera ei aukea, ennen kuin viljelijä seisoo oikealla lohkolla, Mäki kertoo.
Luotettava paikannustieto on välttämätöntä peltotukiin liittyvän lakisääteisen ilmoitusmenettelyn takia. Lisäksi palvelun käyttäjälähtöisyydestä ei voinut tinkiä. – Sovelluksen on toimittava luotettavasti maatalousyrittäjien arjen työkaluna silloin, kun sitä ehditään käyttää, Tuumi korostaa.
Vipu-mobiili toimii Mäen mukaan Ruokaviraston ja viljelijöiden yhteydenpitokanavana, jossa ei ole perinteiseen postiin liittyvää viivettä. Viljelijät voivat lähettää peltolohkoistaan kuvia viranomaiselle näppärästi omalla älypuhelimellaan. Asia koskee monia. – Sovelluksen kautta on lähetetty pelkästään viime syksyn jälkeen noin 40 000 selvityspyyntöä.
Mobiilisovellus säästää viljelijöiden aikaa ja helpottaa tukihakemusprosessia. Lisäselvityksiä varten ei tarvitse enää poistua omalta tilalta tai hoitaa asiaa kunnassa virka-aikana. Lisäksi viljelijöiden ei tarvitse sopia viranomaisen kanssa erillistä seurantakäyntiä. Myös peltojen seuranta helpottuu.
– Paikan päällä on mahdollista tarkastaa vuosittain ehkä muutama prosentti tiloista, mutta mobiilisovelluksella prosessi on kaikille tasapuolinen: satelliittiseuranta kattaa kaikki peltolohkot.
Käyttöliittymäsuunnittelussa tärkein asia oli selkeys. Heti palveluun kirjautumisen jälkeen viljelijä näkee hänelle annetut tehtävät ja saa seikkaperäiset ohjeet kuvien ottamiseen. Arkea helpotetaan myös "Vapaat kuvat" -ominaisuudella. Viljelijät voivat ottaa kuvia pelloistaan koska tahansa.
– Peltoja kiertäessä voi ottaa kuvia ja tehdä muistiinpanoja, joten kaikkia asioita ei tarvitse muistaa iltaan asti. Samoja kuvia voi käyttää peltotukien selvityspyynnöissä, Hautanen sanoo.
Laki asettaa viranomaispalvelulle tarkat saavutettavuusvaatimukset, ja siksi käyttäjien apuna on esimerkiksi ruudunlukija. – Se lukee ääneen tekstit ja kertoo käyttäjälle esimerkiksi valitun painikkeen tarkoituksen, kertoo Sitowisen palvelumuotoilija Joonas Nahkala. Käytettävyystestaukset menivät hänestä erittäin hyvin, ja joitain asioita muokattiin käyttäjien toiveesta. – Esimerkiksi maatila tunnistetaan nyt viljelijän nimellä eikä tilatunnuksella.
Mobiilisovelluksen kehitystyö on jatkuvaa. Jo ensimmäisenä kesänä sovellukseen lisättiin vahva tunnistautuminen ja vuoden 2024 puolella biometrinen tunnistautuminen. Kirjautuminen onnistuu nyt esimerkiksi sormenjäljellä.
– Myös valtuuttamista kehitetään askel kerrallaan niin, että toisen henkilön valtuuttaminen vastaamaan viljelijän puolesta selvityspyyntöihin onnistuu aikanaan ilman henkilötunnusta, Mäki sanoo.
Sitowise jatkaa kuvantunnistuksen, maastotiedon keruun ja satelliittiseurannan kehittämistä muun muassa tekoälyllä. Lisäksi mukaan halutaan lisää viljelijöitä auttavia toimintoja. Maataloustukia on paljon, ja jokaiseen liittyy monipolvisia ehtoja.
– Haluaisimmekin tarjota viljelijöille mobiilin kautta vuosikalenterin, joka muistuttaa viimeisistä hakuajoista ja kunkin peltolohkon viimeisistä hakuajoista, Tuumi pohtii.
Kuva: Lauri Erävuori