EPD ja rakentamislaki: kilpailuetua kiristyvissä hiilirajoissa

Rakentamislain (751/2023) muutosten ja ympäristöministeriön asetuksen (1027/2024) myötä lähes kaikille uusille rakennuslupaa vaativille rakennuksille on asetettu hiilijalanjäljen raja-arvo. Samaan aikaan useat kaupungit, kuten Helsinki ja Vantaa, asettavat jo nyt lainsäädäntöä tiukempia ilmastotavoitteita. Portaittain kiristyvän raja-arvo-ohjauksen tarkoituksena on tukea vähähiilisten rakentamis- ja suunnitteluratkaisujen syntymistä.

Miten tämä sitten kytkeytyy EPD-selosteisiin?  Rakennuksen hiilijalanjälki ja raja-arvossa pysyminen osoitetaan rakennuksen ilmastoselvityksellä ja sen perustana toimivalla rakennustuoteluettelolla. Rakennustuotteiden hiilijalanjälkitiedot tähän luetteloon saadaan luotettavimmin nimenomaan EPD-selosteista.

Materiaalien merkitys korostuu

Vaikka raja-arvojen alitus saattaa vielä toistaiseksi onnistua kansallisen tietokannan keskiarvoisilla päästökertoimilla, pelivara kapenee nopeasti. Energiantuotannon vähähiilistyessä rakennuksen käytön aikaisten päästöjen merkitys pienenee, jolloin katseet kääntyvät materiaalisidonnaisiin päästöihin.

Materiaalien valmistajille tämä tarkoittaa sitä, että EPD-kyselyt tulevat lisääntymään. Erityisesti rungon, julkisivujen, ikkunoiden ja ovien kaltaisten rakennustuotteiden kohdalla selosteet ovat jatkossa välttämättömyys kaupankäynnille. Koska rakennustuoteluettelon tulee olla kunnossa heti rakennuslupavaiheessa, ei aikaa viivyttelylle ole. Viimeistään, kun rakennuttaja asettaa raja-arvoa tiukemman tavoitteen ja kilpailijoilla on EPD:t kunnossa, alkavat tekosyyt EPD:n tuottamiseksi loppua. 

Tuotteet, jotka tulee kattaa rakennusluettelossa:
Alapohja, Runko, Julkisivut, Ovet ja ikkunat, Ulkotasot ja parvekkeet, Kattorakenteet, Jako-osat, Tilapinnat, Tilavarusteet, Hormit.

Viisi vinkkiä sujuvaan EPD-prosessiin

EPD-prosessi voi tuntua ensikertalaiselle raskaalta sääntöviidakolta. EPD:n toteuttajan näkökulmasta onnistuminen kiteytyy kuitenkin pitkälti lähtötiedon laatuun. Pahimmat sudenkuopat voi välttää näillä vinkeillä:

• Aloita ajoissa ja panosta laatuun. EPD:n lähtötietoina käytetään kokonaisen kalenterivuoden tuotantotietoja. Mitä tarkempaa data on, sitä parempi on myös lopputulos. Tiedon “mutuilu” heikentää sekä tuloksia, että vaikeuttaa verifiointia.
• Keskity merkittävimpiin virtoihin. Suurimmat päästöt syntyvät yleensä volyymiltaan suurimmista syötteistä. Jos prosessisi on energiaintensiivinen, varmista päästötön sähkö ja alkuperätodistukset. jäännösjakauman käyttö laskennassa nostaa päästöjä huomattavasti!
• Suosi toimittajia, joilla on EPD. Jos raaka-aineistasi ei ole saatavilla tuottajakohtaista dataa, joudutaan mallinnuksessa käyttämään geneerisiä arvoja. Nämä ovat lähes poikkeuksetta todellisuutta heikompia.
• Valmistaudu kuvailemaan prosessiasi. Konsultti hallitsee laskennan, mutta sinä tunnet tuotteen. Varaudu selittämään valmistusprosessin vaiheet sanallisesti, jotta mallinnus vastaa todellisuutta ja selosteessa esitetään tarvittavat tiedot.
• Huomioi aikataulutus! Mitä nopeammin toimitat lähtötiedot, sitä sujuvammin projekti etenee. Viivästykset tiedonkeruussa vaikuttavat koko projektiin aina verifiointia myöten.
   

Muista, että EPD ei ole vain todistus, vaan kehittämisen työkalu. Se kertoo rehellisesti, missä tuotantosi suurimmat ympäristövaikutukset ovat ja mihin kehitystyö kannattaa kohdistaa. On myös hyvä ymmärtää, että pelkkä EPD:n olemassaolo ei takaa voittoa kilpailutuksissa. Markkinoilla pärjäävät ne, joiden toiminta on jo perusrakenteiltaan kestävää.

Tutustu tästä lisää EPD-palveluumme!