Syksyn viimeisen The Smart City Morning Talks -tapahtuman yhteydessä julkaistiin Sitowisen ja sen tytäryhtiön Rakennuttajakaaren toteuttama Järjen ääni -opas.
Torstaina 3.11.2022 järjestetyssä tapahtumassa olivat mukana Järjen ääni -oppaan kirjoittajista Rakennuttajakaaren perustajaosakas ja yrityksen suunnittelu- ja tutkimusosaston päällikkö Tuomas Pakka, Aalto-yliopistossa energia- ja ympäristötekniikan kandidaattiohjelmassa opiskeleva Aino Tornivaara sekä Sitowisen talotekniikkayksikköä johtava Marko Tulamo.
The Smart City Morning Talksissa käytiin läpi oppaan teemoja ja keskusteltiin konkreettisista keinoista energiatehokkuuden parantamiseen.
-Lähdimme kasaamaan kirjan selkeästi oman kiinteistön tarpeisiin ja isompaan kokonaisuuteen, oppaan johdannon kirjoittanut Aino Tornivaara kiteytti.
Järjen ääni -opas on tarkoitettu jokaiselle kiinteistön omistajalle, oli kyse ammattimaisesta kiinteistöliiketoiminnasta tai asumiseen ensisijaisesti tarkoitetusta taloyhtiöstä. Oppaassa käsitellään aihetta monipuolisesti niin arkkitehtuurin, rakenne- ja talotekniikan kuin rahoituslaitoksen näkökulmastakin.
-Vihreä korjausrakentaminen on nyt megatrendi ja meidän sekä tulevien sukupolvien isoin haaste globaalisti. Paljon puhutaan autoista ja lentoliikenteen päästöistä, mitkä ovat toki myös erittäin tärkeitä. Teslan valmistaman sähköauton jälkeen alettiin puhua enemmän sähköautojen merkityksestä, mutta yllättävän vähän puhutaan kiinteistöistä. Ehkä autoilevana kansana tarvitsemme sähköauton aloittamaan tämän keskustelun, Pakka naurahtaa.
Energiaremontilla on nimenomaan tavoite pienentää päästöjä ja tässä ajassa se on varsin ajankohtaista.
Aino Tornivaara
Suomessa rakennuskanta kuluttaa 40% kaikesta energiasta ja hiilidioksidipäästöistä kolmasosa syntyy kiinteistöjen päästöistä, siihen nähden keskustelu on vielä pientä. Järjen ääni -oppaan kautta tätä keskustelua halutaan herätellä.
-Näin talven alkaessa on hyvä muistaa, että nimenomaan suurin osa päästöistä syntyy lämmityksestä ja lämmityksen tuottamisesta kiinteistöihin. Energiaremontilla on nimenomaan tavoite pienentää niitä päästöjä ja tässä ajassa se on varsin ajankohtaista, Tornivaara lisää.
-Määräysten ja säädösten vuoksi uudisrakentamisessa energiatehokkuutta on hienosti parannettu 2010-luvulta alkaen. Korjausrakentamisen puolella energiatehokkuuden parantamisen potentiaali on suurin, Marko Tulamo lisää.
Kiinteistöjen ja taloyhtiöiden energiakustannuksen ovat tyypillisesti suurin kuluerä vuosittain. Rakennuksen energiakulutus muodostuu niin, että 70-90% energiakulutuksesta ja kustannuksista muodostuu lämmityksestä ja 10-30% tulee sähköenergian kulutuksen puolelta. Energiajärjestelmät ovat keskiössä, kun talotekniikan puolelta mietitään yksittäisiä toimia, joilla energiatehokkuutta ja päästöjä voidaan pienentää.
Suomalaiset ovat tottuneet vähän turhankin lämpimiin sisätiloihin.
Tuomas Pakka
-Toinen merkittävä asia on hukkaenergioiden hallinta. Esimerkiksi poistoilman talteenottojärjestelmät. Tämmöiset ovat monissa kiinteistöissä järkeviä investointeja, Tulamo sanoo.
Monella taloyhtiöllä voi olla talous tiukassa, mutta myös yksinkertaisilla ja edullisilla remonteilla pystytään energiatehokkuutta parantamaan.
-Esimerkiksi kiinteistöjen järkevämpi käyttö alentamalla lämpötiloja. Suomalaiset ovat tottuneet vähän turhankin lämpimiin sisätiloihin. Remonttiasioihin taas jos mennään, niin ikkunoiden tiivistämisellä voidaan lisätä mukavuutta ja ihan pienentää kustannuksia.
Ikkunaremonttia ajatellessa onko sitten kannattavampaa ekologisuuden ja hiilijalanjäljen pienentämisen kannalta uusia ikkunat vai kunnostaa vanhat kustannus huomioiden?
-Tapauskohtaisesti nämä toki tulee tarkastella, mutta liikkeelle kannattaa lähteä siitä, että kartoitetaan tilanne. Uudet ikkunat ovat energiatehokkaampia, mutta niiden valmistuksessa on oma hiilijalanjälkensä. Korjaamalla pystytään myös parantamaan ikkunoiden energiatehokkuutta tiivistämällä ja säätämällä sekä raskaamman kunnostuksen kautta lisäämällä lämpölasielementin sisäpuitteeseen, Pakka kertoo.
Insinöörien helmasynti on pitää asioita itsestäänselvyytenä, kun olemme niin syvällä itse näissä asioissa.
Tuomas Pakka
Vanhan rintamamiestalon lämpökustannuksissa voi tehdä ison säästön korjaamalla vanhojen ikkunoiden energiatehokkuutta.
-Asiantuntijoiden pitää puhua tästä äänekkäämmin, jotta päätöksentekijät osaavat huomioida näitä asioita kokonaisvaltaisesti ja meidän pitää osata kertoa näitä asioita kansantajuisesti. Insinöörien helmasynti on pitää asioita itsestäänselvyytenä, kun olemme niin syvällä itse näissä asioissa.
Toki energiasuunnittelun näkökulmasta on tärkeä miettiä kokonaisuutta, jotta järkevien ratkaisujen kautta saadaan parannettua energiatehokkuutta. Kun toimenpiteiden kautta on saatu rakennuksen energiatehokkuutta parannettua, niin sen jälkeen on hyvä lähteä miettimään, mitä kautta energia kiinteistöön tulee.
-Onko esimerkiksi käytössä maalämpö tai hybridijärjestelmä, jossa osa energiasta tuotetaan aurinkosähköllä, Tulamo sanoo.
Isoimmat haasteet arkkitehtuurin ja rakennetekniikan näkökulmasta kiinteistön energiaremonttia tehdessä ovat julkisivu eli rakennuksen ulkovaippa.
-Suomessa on todella vaativat olosuhteet rakentaa. Esimerkiksi eteläiseen julkisivuun voi vuoden aikana kohdistua 80 asteen lämpöerot, Pakka kertoo.
Nykyaikaisten vaihtoehtojen ja järjestelmien kautta pystytään korjausrakentamaan ja parantamaan energiatehokkuutta hyvin myös vanhoissa ja rakennustyyliltään erilaisissa kiinteistöissä.
-Näen korjausrakentamisen vientituotteena. Olemme Suomessa osanneet rakentaa vihreästi jo pitkään ja meidän pitäisi mennä ympäri maailmaa rinta rottingilla kertomassa tästä osaamisesta, Pakka painottaa.