Yhteistyötä kehittämällä kaupunkiseutupolitiikassa parempiin tuloksiin

Sitowisen selvityksen mukaan tarvitaan yhteistyötä, keskinäistä ymmärrystä, luottamusta ja yhteiskunnan edun painottamista, jotta kaupunkiseutupolitiikalle löydettäisiin uusi suunta.

Johtava konsultti Anne Herneojan, tutkimus- ja kehitysjohtaja Raisa Vallin yhdessä koko Sitowisen projektiryhmän kansalliselle MAL-verkostolle, Liikennevirastolle sekä Kuntaliitolle tekemällä selvityksellä ”Liikenteen ja maankäytön yhteistyömenetelmien kehittäminen” oli kunnianhimoinen tavoite: valtion väylien liikenneratkaisujen ja kaupunkiseutujen maankäytön yhteensovittaminen.

Itse asiassa uudesta asiasta ei kuinkaan ole kysymys. – Jo 1990-luvulta saakka on mietitty, millä tavalla vuoropuhelua maankäytön ja liikennesuunnittelun välillä saataisiin parannettua. Erilaisia toimenpide-ehdotuksiakin on tehty, mutta varsinaista kehitystä ei silti ole riittävästi tapahtunut, Herneoja ja Valli pahoittelevat.

Nyt vaikuttaisi kuitenkin siltä, että niin kaikki osapuolet aidosti kaipaavat tilanteeseen muutosta, joten Sitowisen selvitys on ollut tervetullut työkalupakki sen tekemiseen.

Pitkä kokemus kehiin

Näin perusteellisen ja kunnianhimoisen selvityksen tekeminen ei onnistuisi aivan keneltä vain. Valinnassa painoi varmaankin Herneojan ja Vallin tehtävään sopiva tausta ja raudanluja osaaminen.

– Meillä on kummallakin yli 30 vuoden kokemus sekä julkishallinnon organisaatioissa että konsultilla työskentelystä. Se luonnollisesti antaa hyvät mahdollisuudet analysoida prosesseja: miksi ne ovat joko onnistuneet tai miksi eivät, Herneoja naurahtaa. On kuitenkin tärkeä muistaa, että projektiin osallistuneiden eri tahojen edustajien kokemus ja panos olivat hyvin oleellisia työn lopputuloksen kannalta.  

Hankkeeseen oli ennalta valittu neljä suunnittelukohdetta, joissa Sitowisen projektiryhmä analysoi eri osapuolten tavoitteita, tunnisti haasteita, sekä kehitti uusia ratkaisu- ja toimintamalleja. Suunnittelukohteet olivat valtatie 4 Jyväskylässä, Valtatie 10 Turun seudulla, valtatie 12 Lahden seudulla ja Tampereen kehätien sisäiset maantiet.

Ongelmat ovat yhteisiä

Selvityksen perusteella Anne Herneoja ja Raisa Valli suosittelisivat lämpimästi osapuolille neuvottelupöydässä nimenomaan yhteiseen tavoitteeseen keskittymistä. – Kaikkien osapuolten pitää pystyä mieltämään, että ollaan hakemassa ratkaisua yhteiseen ongelmaan.

Luottamuksen ja luontevan vuoropuhelun kehittäminen on tällaisessa tilanteessa erittäin tärkeää. Toimivan yhteistyömallin kehittämisen ei pitäisi olla vaikeaa, kunhan hyvään vauhtiin päästään. Pöydän ääressä paikallisten valtion väylien liikenneratkaisujen ja kaupunkiseutujen maankäyttöä yhteen sovittamassa on hurja määrä asiantuntemusta. Etua on myös siitä, että vaihtuvuus kokoonpanossa on ainakin näihin päiviin asti ollut pientä.

Siksi näinä digitaalisen tiedonsiirron aikoinakaan mikään ei korvaa yhteisen pöydän ääressä istumista ja aitoa keskustelua, yhteistä pohdiskelua niin kauan, kunnes yhteinen ymmärrys tilanteesta ja ratkaisu löytyvät.

–Ja vaikka kaikkien organisaatioiden resurssit ovatkin aina rajalliset, yhteisessä neuvottelupöydässä olevien on ymmärrettävä, että ollaan toimimassa yhteiseksi hyväksi. Ensin kannattaa etsiä yhteinen ratkaisu. Vasta viimeisessä vaiheessa kannattaa neuvotella eri osapuolten kannalta oikeudenmukainen vastuunjakomalli!

Tieto selkeässä muodossa

Selvitystä tehdessään Herneoja ja Valli törmäsivät sellaiseenkin yllättävään havaintoon, että nykyisen tietoähkyn maailmassa tuntuu kuitenkin olevan puutetta ainakin helposti saatavissa olevasta tai ainakin helposti hyödynnettävässä muodossa olevasta tiedosta.

– Ei ole järkevää toimittaa 50-60 sivuisia selvityksiä tai raportteja, joihin kenelläkään ei ole aikaa perehtyä. Tärkeä tieto on oltava selkeässä, helposti ja nopeasti omaksuttavassa muodossa. Silloin se kasvattaa ymmärrystä, Valli lisää.

Herneoja ja Valli sanovat saaneensa selvityksen tekemisestä eväitä myös omaan työhönsä. – Olen havainnut, että suunnittelukokoukset pitäisi ajatella kokonaan uudella tavalla. Aikaa on hyvä antaa riittävästi yhteiselle pohdinnalle. Luottamuksen rakentaminen on tärkeää, kun on isot rahat kyseessä, Anne Herneoja huomauttaa.

Nyt, julkistuksen jälkeen selvityksen toivotaan vaikuttavan käytäntöihin kaupunkiseutupolitiikassa. Valli painottaa, ettei selvitystä suinkaan nähdä irrallisena projektina. Sitä tullaan hyödyntämään osana hallinnon ja lainsäädännön kehittämistä.

Selvityksen eväät kaupunkiseutupolitiikan tulevaisuuden suunnalle:

  • Kaupunkiseudun sisäistä yhteistyötä tulisi vahvistaa. Kaupunkiseutupolitiikan tulee olla integroidumpaa, pitkäjänteisempää ja ennakoivampaa.
  • Maakunnallinen ja kaupunkiseudun sisäinen yhteistyö ja päätöksenteko tulee kytkeä nelivuotisella syklillä valtakunnalliseen suunnitteluun.
  • Aie- ja yhteistyösopimusten tekeminen ja yhteinen tietopohja vahvistavat kaupunkiseudun toimintaa, motivoivat yhteistyöhön ja tavoittelemaan laadukasta maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelua.
  • Vyöhykkeille sekä eri vyöhykkeillä kulkeville väylille tulee löytää tasapaino.

teksti Dakota Lavento