URBS-data-hanke - uudet digitaaliset työkalut aluesuunnittelun apuna

Digitaaliset työkalut helpottavat monin tavoin niin suunnittelijoiden kuin päättäjienkin urakkaa aluesuunnittelussa. Vuorovaikutuksessa visuaalisuus hakkaa perinteiset printtiversiot mennen tullen. Digi-työkalujen mahdollisuuksia avattiin URBS-data*) -hankkeen "Kera-edelläkävijäksi" -tilaisuudessa toukokuun lopussa Otaniemessä. *)  Data integration and knowledge co-creation for smart urban development 

Kauniaisten ja Espoon Leppävaaran välissä sijaitseva Kera tunnetaan teollisuusalueena. Jo muutamassa vuodessa sen tehdas- ja varastohallien tilalle alkaa kuitenkin rakentua urbaani asumis- ja työpaikkakeskus noin 14 000 asukkaalle.  

Espoossa tuloksia halutaan saada pikaisesti. Keran asemakaavarunko on laadittu 80 hehtaarin alueelle ja ensimmäiset asemakaavaehdotukset valmistuvat kuluvan vuoden aikana. Runkoalueelle asuntoja saadaan reilut 530 000 k-m2 ja liike- sekä yritystiloja 147 000 k-m2.

Syksyllä 2016 käynnistyneen ja kesän lopussa päättyvän Urbs- hankkeen – Data integration and knowledge co-creation for smart urban development  – pilottikohteeksi Kera valittiin vuoden alussa.

Uusia toimintamalleja ja työkaluja aluekehittämiseen luoneessa 54 M€:n tutkimushankkeessa ovat kumppaneina Espoon kaupunki, Sitowise, A-insinöörit, Tridify, Bonava, Aihio Arkkitehdit, ACRE, Business Finland sekä Aalto-yliopisto.

Toukokuun lopussa hankkeen osapuolet, Keran avaintoimijat, maanomistajat, kehittäjät ja suunnittelijat sekä Espoon kaupungin edustajat kokoontuivat Otaniemessä VTT:n entisestä laboratoriosta Urban Mill- yhteistyöalustaksi muuttuneessa rakennuksessa kuulemaan, kuinka uudenlaisia digitaalisia toimintatapoja voidaan hyödyntää paitsi Keran kehittämisessä, aluekehitysprojekteissa laajemminkin.

Uusi uljas Kera

Hankkeen vastuullisena johtajana toimivan Aalto-yliopiston johtavan tutkijan Aija Staffansin mukaan Kera valikoitui hankkeen pilottikohteeksi, koska se muodostaa hyvän liiman hankkeen tarjoamien teknisten ratkaisujen välille. –Keraan niiden toimivuutta on hyvä peilata.

– Kera on mielenkiintoinen aluekehityskohde tarkasteltavaksi. On toki hyvä lähtökohta, että asemakaavarunko on jo olemassa. Sitä päästään yhdessä tarkentamaan. Toisaalta maanomistus jakautuu usealle toimijalle. Se on haaste, mutta samalla päästään etsimään ja testaamaan erilaisia kumppanuusmalleja, joilla aluekehitystä saadaan yhdessä vietyä eteenpäin, Aija Staffans kuvasi.

–Asemakaavoitusvaiheessa onkin tarkoitus saada kaikki toimijat, maanomistajat ja sidosryhmät toimimaan yhteystyössä alueen kehittämiseksi ja toteuttamaan kaupungin asettamia tavoitteita, jotta vanhasta teollisuusalueesta saadaan viihtyisä ja toimiva asuinalue, aluearkkitehti Tiina Piiroinen vahvisti. 

Koko suunnittelualue on sellaisenaan liian iso hallita, joten se on jaettu kolmeen kaavaosaan.

Tiedot hyötykäyttöön

Digitaalisten suunnittelutyökalujen hyödyt aluekehityshankkeissa kävivät hyvin esille Keran pilottihankkeen demonstraatioissa. Aluekehityshankkeille ominaiset haasteet: suuret tietomäärät ja vaikeasti hahmotettavat kokonaisuudet on saatavissa hallintaan ja esitettävissä, visuaalisesti miellyttävinä ja selkeinä 3D-malleina, joita paitsi suunnittelijat itse, muut toimijat, päättäjät, sidosryhmät ja asukkaat voivat tarkastella tarpeen mukaan.

Hankkeen projektipäällikkö Pia-Sofia Pokkinen esitteli huhtikuussa toteutettua Mapitan karttapohjaista Visioi Keran keskustakortteleita! – kyselyä, jossa vastaajat pääsivät kertomaan mielipiteensä piirtotyökalun avulla mm. Keran rakentamisen vaiheistuksesta.

Vaiheistuksen vaikutusta Keran kortteleiden arvonnousuun vuosina 2020-2035 on puolestaan näppärä tutkia A-Insinöörien avointa paikka-, kaupunkitutkimus- ja asuntojen myynti-ilmoitustietoa hyväkseen käyttävän digitaalisen Citifyer-maankäytön suunnittelupalvelun avulla.

– Palvelussa voi vertailla erilaisia maankäyttöratkaisuja ja se antaa nopeasti monimuuttujamalliin perustuvan laskennallisen arvion alueen arvon kehitykselle. Työkaluna se on tarkoitettu erityisesti kaupunkien, maanomistajien ja palveluntuottajien käyttöön, A-Insinöörien kaupunki- ja kiinteistökehityksen yksikönpäällikkö Jukka Kettunen kertoi.

Sitowisen Louhi-palvelu on parhaimmillaan erityisesti suurten infrahankkeiden tiedonhallinnassa. Aluekehityshankkeissa aluekohtainen tieto, kuten esimerkiksi kaavarunko, asemakaavat, paikkatietoaineistot, maankäyttö- ja liikennesuunnitteluaineistot syötetään palveluun. Kokonaiskuvan pysyy ajantasaisena palautteen, projekti- ja suunnittelualakohtaisen datan perusteella.

Louhi-palvelun hienoimpia ominaisuuksia on sen vaivaton kyky visualisoida paikkatieto helposti omaksuttavaksi niin päättäjille kuin asukkaillekin. – 3D-kartta on perinteistä printtikarttaa huomattavasti havainnollisempi. Täytyy muistaa, etteivät kaikki kaupunkilaiset suinkaan ole paikkatietoasiantuntijoita, Sitowisen viestintä- ja vuorovaikutusasiantuntija Pia Niemi huomautti.

Paikkatieto on analysoitavissa monista näkökulmista ja mitä parasta, koska aineistoa voi tarkastella niin läppärillä, tabletilla kuin älypuhelimellakin, se on maastossakin mukana.

Vanhempi suunnittelija Jarkko Männistö näytti, kuinka Louhi-palvelu visualisoi Mapitan Keran keskustakortteleita-kyselyn eri vaiheistuksen mukaan rakennettavat alueet.

Juhani Korpinen vei kuulijat matkalle tulevaisuuteen tarkastelemaan Bonava-korttelin rakentumista Tridify-Building Creation Tool -mallinnustyökalun avulla. 3D-näkymät korttelissa vaihtuivat erilaisilla kerrosneliömetrivaihtoehdoilla tai puistopainotuksilla.

Alueita älykkäästi kehittämässä

Kera-pilotissa Urbs-tutkimushankkeen digitaaliset työkalut osoittivat hyödyllisyytensä ja yhteentoimivuutensa. Se onkin tulevaisuuden älykkäässä aluekehittämisessä elinehto.

Digitalisoituvassa kaupunkisuunnittelussa ja aluekehittämisessä tulee painotumaan yhdessä työskentely ja vuorovaikutteisuus. Tulevaisuuden trendejä ovat kumppanuuskaavoitus ja suunnittelun käyttäjälähtöisyys.

Mutta mitä älykäskaupunkisuunnittelu ja aluekehittäminen oikein on? Urban Milliin kokoontuneiden mielestä monet nykyisin aluekehityksessä nähtävistä ongelmista pystytään jatkossa välttämään. Esimerkiksi palvelut ovat jo suunnittelussa mukana ja ne sekä kunnallisinfran rakentaa tilaajayhtiö. Toteutusaika on lyhyt, joten kenenkään ei tarvitse asua työmaalla.

Lopputuloksena on energiatehokas, ympäristösertifioitu kaupunginosa.

Teksti: Dakota Lavento