Turun Seurahuone uudistui entistä ehommaksi

Turkulaisen hotelli- ja ravintolaelämän silmäterä, legendaarinen Seurahuone peruskorjattiin täydellisesti mutta pieteetillä. Kulttuurihistoriallisestikin arvokkaan kohteen suunnittelussa hyödynnettiin runsaasti sitowiseläistä osaamista.

Kuva Timo Lahti

Kaupungin keskustassa sijaitseva, vuonna 1928 valmistunut Turun Seurahuone on yksi Suomen vanhimmista vielä toiminnassa olevista hotelleista. Sen tunnusomaisesta arkkitehtuurista ovat vastanneet arkkitehdit Ilmari Ahonen ja Erik Bryggman.

Hotellin perusteellinen peruskorjaus tuli ajankohtaiseksi, kun rakennuksen talotekniikka saavutti elinkaarensa loppupään. Peruskorjauksen suunnittelu käynnistyi vuonna 2016 ja töihin päästiin syyskuussa 2017. Remontin yhteydessä hotelliin saatiin myös lisää majoitushuoneita tai majoitustilaa. Toisen kerroksen toimistotilojen tilalle rakennettiin sviitit ja ullakkokerroksen saunat korvattiin näyttävillä hotellihuoneilla.

Solo Sokos Hotel Turun Seurahuone avasi ovensa täysin uudistuneena huhtikuun alussa 2019.

Haastava suunnitteluhanke

Vanhan rakennuksen täydellinen peruskorjaus on aina haastava hanke niin suunnittelijoille kuin toteuttajillekin.

2019_TurunSeurahuone_350x460.jpgMonissa vanhoissa rakennuksissa ongelmana on jo se, ettei kovinkaan yksityiskohtaisia lähtötietoja yleensä
ole saatavana. Turun Seurahuoneesta olivat sentään säilyneet 1920– luvulla käsintehdyt piirustukset.

– Lisäksi suunnittelun pohjana oli Sitowisen toteuttama kuntotutkimus, rakennesuunnittelija Lauri Aantaa
kertoo.

Yllätyksiin on kuitenkin varauduttava. Monta seikkaa saadaan selville vasta purkuvaiheessa. – Esimerkiksi
välipohjan paksuus selvisi meille
vasta rakenteita avattaessa,
Lauri Aantaa jatkaa.

Onneksi perustukset, muuratut tiiliseinät ja välipohjien betoniset alalaattapalkistot olivat hyvässä kunnossa. Käytännössä kaikki muu olikin uusittava.

Tilaa talotekniikalle

Tilan ja reittien löytäminen talotekniikalle tuotti omat haasteensa rakennesuunnittelulle. Onneksi hotellissa oli kuitenkin jo valmiiksi koneellinen ilmanvaihto kanavistoineen.

Yllätyksiä oli kuitenkin jälleen edessä, sillä vanhat talotekniikkareitit eivät suinkaan välttämättä kulkeneet siellä, missä niiden olisi olemassa olevien piirustusten perusteella voinut kuvitella kulkevan. – Suunnitelmia ja toteutustapoja pitikin päivittää sitä mukaan, kun täsmällisiä mittoja ja sijainteja saatiin purkutöiden edetessä selville, Lauri Aantaa kertoo.

Vanhasta rakennuksesta ei ollut tietenkään käytettävissä 3D-mallia eikä keilaustakaan ehditty siihen hätään tehdä. Työt aloitettiin vauhdilla ja rakentaminen ylimmissä kerroksissa aloitettiin, kun alakerrassa purku oli vielä käynnissä.

–Keilaus ja mallinnus olisi pitänyt tehdä vasta purkutöiden jälkeen ja se olisi vienyt aikaa. Mallinnuksesta ja keilauksesta olisi kuitenkin ollut hyötyä alimpien kerrosten läpivientien ja tekniikan mahduttamisessa. Myös katto ja IV-konehuoneiden laajennukset olisi kannattanut mallintaa, Lauri Aantaa sanoo. – Itse asiassa lopulta mallinsinkin Humaliston kadun puoleisen katon, jotta se olisi ollut helpommin suunniteltavissa.

Vanhassa rakennuksessa matalat kerroskorkeudet, mutkittelevat seinät ja kantavien pilareiden paljous tuovat omat haasteensa suunnittelulle. On tilaa tai ei, kaikki tarpeellinen – kuten välipohjien ääneneritys ja paloteknisten ominaisuuksien parantaminen – on silti pysyttävä tilaan mahduttamaan.

Muun muassa välipohjien ääneneristystä ja paloteknisiä ominaisuuksia parannettiin. Eerikinkadun puoleisessa siivessä uudet ilmanvaihtokoneet tarvitsivat enemmän tilaa, joten kattoa jouduttiin korottamaan sisäpihan puolella.

Erityisen tiivistä yhteistyötä

Näinkin haastavassa kohteessa kaikkein suunnittelijoiden ja toteutusvaiheessa myös urakoitsijoiden välinen tiivis kommunikointi ja saumaton yhteistyö on tavanomaistakin tärkeämpää.

Siitä on hyötyä, että ilmanvaihto-, sähkö-, akustiikka- ja palosuunnittelu tehdään samassa talossa.

Sitowisen paloteknisen osaston asiantuntijat pääsivät seuraamaan hotellin peruskorjausta alusta alkaen. Osastopäällikkö Jussi Taponen kertoo, että tilaajan ja arkkitehdin kanssa käytiin alkuvaiheessa läpi rakennuksen paloteknisiä reunaehtoja ja paloteknisiä toteutusvaihtoehtoja. –Teimme hankkeeseen paloteknisen suunnitelman, savunpoisto- sekä palokatkosuunnitelman sekä laadimme palo-ovien paloteknisen lausunnon.

Palotekninen konsultointi jatkui kuitenkin hotellin käyttöönottoon saakka, sillä arkkitehti, tilaaja, rakennesuunnittelija, LVI- ja sähkösuunnittelija kysyivät aktiivisesti neuvoa paloteknisten haasteiden kanssa.

Kaikki mukavuudet energiatehokkaasti

Vaikka arkkitehtuuriltaan ja osin sisustusratkaisuiltaankin hotelli viekin mielikuvissa iloiselle 1920-luvulle, yöpymiskokemus on täysin tätä päivää kaikkine mukavuuksineen.

Hotellin ilmastointi, lämmitys, jäähdytys ja valaistus edustavat nykyajan tekniikkaa. Huoneissa on kattosäteilylämmitys ja -jäähdytys. Hotellivieraat voivat itse säätää huoneensa lämpötilaa.

Vanhan hotellin energiatehokkuutta pystyttiin parantamaan peruskorjauksessa merkittävästi. – Yli 30%, sillä talotekniikan energiatehokkuusominaisuuksissa ei tingitty, LVIA-suunnittelun projektipäällikkö Jari Myllynen kertoo.

Energiatehokkuus otettiin kaikessa huomioon. Keittiön ilmanvaihtokoneisiin lisättiin lämmöntalteenotto. Muissa ilmanvaihtokoneissa lämmöntalteenotto toteutettiin LTO-siirtimillä, vastavirtakennoilla sekä nestepattereilla. Ilmanvaihtokoneiden mitoituksessa otettiin huomioon sähkön ominaistehovaatimus 1,8 kW/m3/s.

Hotellihuoneiden huonesäätimillä huonelämpötiloja voidaan säätää tarkasti, mikä luonnollisesti paitsi lisää vieraiden asumisviihtymistä myös vaikuttaa energiatehokkuuteen. Uusi automatiikka varmistaa, ettei lämmitys ja jäähdytys ole yhtä aikaa päällä. –SOK:n valvomosta hotellin automatiikan ohjausta voidaan säätää etänä mahdollisimman energiatehokkaasti, Jari Myllynen lisää. 

Myös sähkösuunnittelulle ja reitityksille tilan ahtaus asetti merkittäviä haasteita, mutta niistäkin toki selvittiin. 

Hotellin energiatehokkuutta lisää valaistuksen läsnäoloon perustuva ohjaus yleisissä tiloissa sekä lukuisat erilaiset säätömahdollisuudet niin huoneissa kuin käytävillä. Suunnittelujohtaja Seppo Suominen kertoo, että koko rakennuksen valaistuksen ohjaus toteutettiin KNX-järjestelmällä. – Ravintolatiloissa hyödynnettiin lisäksi dali-järjestelmää. Ravintolatilojen valaistusta ohjataan kosketusnäytöillä eri tilanteiden ja tarpeiden mukaisesti.

Hotellihuoneiden valaistuksen ohjauksesta haluttiin saada mahdollisimman käyttäjäystävällinen ja toimiva, joten sitä mietittiin pitkään ja mallinnettiin lukuisia kertoja. –Hyödynsimme myös visualisointiserverin luomia mahdollisuuksia, Seppo Suominen jatkaa. –Perimmäisenä ajatuksena oli kuitenkin toiminnallisuus ja huoltovapaus.

Kaikessa suunnittelussa kiinnitettiin erityisesti huomioita hotellivieraiden asiakaskokemukseen sekä turvallisuuteen, mistään tinkimättä.

Teksti: Dakota Lavento