Sitowisen uudet vuorovaikutteiset menetelmät kehittävät kaupunkisuunnittelua

Sitowisen kehittämät uudet vuorovaikutusmenetelmät tuovat asukkaat ja käyttäjät entistä tiiviimmin mukaan kaupunkisuunnitteluun. Uudella tavalla osallistaminen, tehokas katutilan käytön havainnointi ja pelillistäminen ovat tuoneet uusia oivalluksia myös kaupunkisuunnittelijoille itselleen

Espoon keskus Public Space Public Life

Hyvää kaupunkitilaa voidaan suunnitella vain kaupunkilaisen tarpeet ja toiveet huomioon ottamalla. Se toki tiedetään. Asukkaat ja käyttäjät ovat parhaita asiantuntijoita ja jos tieto heiltä jää saamatta, suunnittelijoilla on vaikea, jollei suorastaan mahdoton tehtävä edessään. Asukkaiden ja kaupunkitilan käyttäjien tavoittaminen on vain usein kovin vaikeaa. Arjessaan kiireiset työikäiset lapsiperheistä puhumattakaan ehtivät harvoin asukastilaisuuksiin. Somekyselyhin puolestaan vastaavat luontevimmin diginatiivit ja hekin, jos ovat kyselyn sattuneet huomaamaan.

- Olisi kuitenkin erittäin tärkeää paitsi saada kerättyä tietoa ja mielipiteitä mahdollisimman kattavasti kaiken ikäisiltä alueen asukkailta ja käyttäjiltä myös osallistaa heidät. Haluamme siis kohdata heidän aidosti ja tehdä yhdessä suunnittelua pelkän tavoitteiden kirjaamisen sijaan. vuorovaikutus- ja viestintäasiantuntija Jutta Harjunen painottaa.
vuorovaikutus- ja viestintäasiantuntija Jutta Harjunen

Uusia menetelmiä on testattu vuoden aikana kolmessa projektissa ja niistä on saatu erittäin lupaavia tuloksia.

Yhdistelemällä laaja otanta

Tapiolan urheilupuiston alue urheilu- ja palloiluhalleineen sekä laajoine pysäköintialueineen ei varsinaisesti nykyisellään muistuta puistoa. Tulevaisuudessa voi kuitenkin olla toisin. Espoon kaupunki on päättänyt käynnistää alueelle osayleiskaavan laatimisen.

Nykyisellään varsin epäviihtyisästä, suunnittelematta rakentuneesta alueesta halutaan vetovoimainen, kansainvälisen tason liikunta-, urheilu- ja vapaa-ajan toimintakeskus. Urheilupuistoon on suunnitteilla mm. monitoimihalli sekä jalkapallostadion. – Kaupunki haluaa alueelle myös lisää asuntoja ja muita tukevia toimintoja, kertoo johtava konsultti, kaupunkisuunnittelija Pekka Vehniäinen.

Sitowisen osayleiskaavaan laatimista edeltävä Tapiolan urheilupuiston vuorovaikutus- ja visiotyö käynnistyi kesällä 2017 ja valmistuu tammikuussa 2018.

Visiotyötä varten järjestettiin lokakuussa 2017 visiotyöpaja, jossa mm. alueen käyttäjiltä ja lähialueen asukkailta haettiin ideoita ja ajatuksia osayleiskaavan tueksi. Suunnitteluun oli mahdollisuus vaikuttaa myös lokakuussa avoinna olleen karttakyselyn kautta. Lisäksi vastauksia kerättiin jalkautumalla urheilupuistoon kyselemään käyttäjien käsityksiä paikan päälle.

Kaikkiaan saatiinkin tuhatkunta vastausta.

Projektissa hyödynnettiin karttakyselyä, jonka kautta saatiin vastauksia sellaisilta asukkailta ja käyttäjiltä, jotka eivät visiotyöpajaan osallistuneet.

 – Kuten yleensäkin, työpajaan osallistuvat hieman vanhemmat asukkaat. Karttakyselyyn vastaajat olivat yleisimmin keski-ikäisiä ja ehkä urheilupuiston käyttäjäprofiilistakin johtuen miehiä. Koko otantaa tasapainotti kysely urheilupuistossa, sillä siellä nuorin vastaaja oli hieman yli kymmenvuotias, Pekka Vehniäinen kertoo.

Erilaisia kyselymuotoja yhdistämällä otannasta saatiin laaja ja Vehniäisen mukaan näin saatiin näkyviin erilaisia näkökantoja ja palautetta, jota ehkä ei olisi tullut muuten ajatelluksikaan.

Ei ehkä yllätä, että vastaajat – vaikka siitä omasta liikuntapaikasta tietysti yleensä tykkäsivätkin – eivät pitäneet urheilupuistoa kovinkaan toimivana tai viihtyisänä. Lisäasutusta vastaan useimmilla vastaajilla ei tuntunut olevan mitään. Erityisen tärkeänä pidettiin sujuvaa saattoliikennettä. Junnupelaajilla on tunnetusti raskaat varustekassit.

Kaupunkipeliä pelaamassa

Salon katuympäristöllisen yleissuunnitelman tavoitteena on kaupungin tunnuskuvaksi muodostuneen torin ympärille rakentuneen keskustan kehittäminen paitsi kävely- ja pyöräilypainotteiseksi myös entistä viihtyisämmäksi, houkuttelevammaksi, vetovoimaisemmaksi ja liikenteellisesti toimivammaksi.

Kaupunki tilaajana haluaa, että yleissuunnitelma toteutetaan vuorovaikutteisesti, jotta kaupunkilaisten tarpeet ja toiveet varmasti vaikuttavat lopputulokseen.

Torilla järjestetään joka syksy Salon kuulut markkinat. Syksyn 2017 markkinoita varten torille tuodussa kontissa sijainneessa kaupungin Infopisteessä pelattiin kaupunkisuunnittelupeliä. Tilaisuudessa oli paitsi Sitowisen, myös tilaajaorganisaation edustajia.

–Minkälaisia katukalusteita, valaistusta, toiminta- ja tapahtumapaikkoja salolaiset kaupunkinsa keskustaansa kaipaavat? Missä he haluavat kävellä ja missä pyöräillä? Saako pyörän jätettyä oikeaan paikkaan? Missä pitäisi olla leikkipaikkoja ja mistä puuttuu roskiksia? Onko keskustassa turvattomalta tuntuvia tai ikäviä paikkoja ja missä ne ovat? Halusimme kysyä asukkailta niin monia kysymyksiä ja markkinoiden aikana mahdollisimman monet salolaiset tulevat sopivasti torille, muotoilujohtaja Mikko Rikala kertoo. 

Torilla pysäytettiin kaikenikäisiä salolaisia ja heitä pyydettiin vierailulle infopisteeseen kaupunkipeliä pelaamaan. Tarkoituksena oli saada mukaan mahdollisimman laaja otanta kaupunkilaisten tarpeista ja toiveista mukaan suunnitteluun.

Infopisteessä kävikin päivän mittaan satoja ihmisiä ja monet heistä myös osallistuivat peliin.

Kaupunkisuunnittelupeliin osallistuminen oli helppoa. – Infopisteestä löytyi suunnittelualueesta laadittu karttapohja. Pelinappulat olivat puolestaan toiminnallisuutta kuvaavia seikkoja kävely- ja pyöräilyreiteistä roskiksiin ja penkkeihin. Niitä osallistujat saivat asettaa kartalle haluamiinsa paikkoihin, Jutta Harjunen selittää.

2017_salo_kaupunkipeli_800x450.jpg

Jutta Harjusen mukaan päivä oli todella hedelmällinen ja mielenkiintoinen. Kaupunkipeli on helppo ja hauska tapa kertoa toiveistaan ja tarpeistaan. Kaupunkilaiset saavat todella osallistua suunnitteluun.

Ensimmäiset Salon keskustan katuympäristösuunnitelman luonnokset on nyt laadittu ja ne on esitelty kaupungille.

Public Space, Public Life Espoon keskuksessa

Gehl Architects -toimiston jo 1970-luvulla kehittämää ihmisten tarkkailumenetelmä oli ehkä ensimmäistä kertaa Suomessa käytössä keväällä Espoon keskuksen Public Space, Public Life -projektissa. Projektin tavoitteena on parantaa Espoon keskuksen vetovoimaisuutta kävelymyönteisenä urbaanina ja elävänä keskuksena.

– Espoon keskuksella on ehkä hieman virastomaisen harmaa imago. Ympäristön käytettävyyttä ja viihtyisyyttä halutaan parantaa kehittämällä toiminnallisuutta mm. uusia reittejä etsimällä, Mikko Rikala kertoo.

Projektia varten tarvitaan kattavasti tietoa ihmisten liikkumisesta ja oleskelusta Espoon keskuksen alueen julkisissa ulkotiloissa. Tietoa analysoimalla ideoidaan alueen kehittämistä ja laaditaan ehdotuksia kaupunkitilan muuttamisesta kävelymyönteisemmäksi ja pyöräilyä paremmin tukevaksi ja kaikin puolin viihtyisämmäksi.

Gehl-arkkitehdit on kehittänyt empiirisen menetelmän ihmisten käyttäytymisen havainnointiin. Esimerkiksi laskureiden, valokuvien ja kaavioiden avulla havainnoidaan ja kirjataan, miten ihmiset katuympäristöä todella käyttävät ja mihin. Ideointi ei siis perustu arvauksiin ja toiveisiin vaan ihmisten todelliseen käyttäytymiseen.

Tarkkailua tehtiin Espoon keskuksen ja Tuomarilan välisellä alueella kahteen otteeseen maalis–toukokuussa eri vuorokaudenaikoina. Projektiin osallistui Sitowisen kaupunkisuunnitteluosaston ja alikonsulttina toimineen Gehl-arkkitehtien väen lisäksi arkkitehtiopiskelijoita Aalto-yliopistosta.

Espoon keskuksen Public Space, Public Life -projekti on vielä kesken. Mikko Rikalan mukaan jo tähän mennessä menetelmä on kuitenkin tuonut esiin hyvin lupaavia tuloksia. 

Teksti: Dakota Lavento