Sitowise kartoitti kolttakenttien kunnon

Koillis-Lapissa, Urho Kekkosen kansallispuistossa, sijaitsee kolme historiallista kolttakenttää. Kenttien rakennuksilla tehtiin loppukesästä 2020 dokumentointi- ja vauriokartoituksia tulevien korjaustarpeiden kartoittamiseksi.

 

Kolttakentillä asui 1940-luvulla evakosta palanneita kolttasaamelaisia. Kyseessä ovat Suomen ainoat säilyneet kolttasaamelaiset rakennuskokonaisuudet, jotka on tehty vanhan Petsamon Suonikylän rakennusperinteen mukaisesti. Kolttakentät ovatkin valtakunnallisesti merkittäviä rakennusperintökohteita, ja ne on suojeltu. Kenttien rakennuksia on kunnostettu 1980-luvulla ja 2000-luvulla.

”Juuri päättyneen kenttätyön tavoitteena oli kuvata kohteet, koota yhteen niiden korjaushistoriaa ja suunnitella korjausten vaativien kohteiden kunnostusta”, kuvaa projektipäällikkö Minna Halonen Sitowisen kulttuuriympäristöpalveluista juuri päättynyttä kenttätyövaihetta.

"Mittausteknisesti haasteena oli myös jotkut erittäin huonoon kuntoon päässeet rakenteet ja rakennusosat. Tarkkojen mittojen saaminen esimerkiksi asuinkodasta tai lammaspuurasta onnistui miettimällä, miten rakennukset ja rakennelmat on pystytetty paikalla. Sitten vasta suunnittelimme mittausjärjestyksen".
Minna Halonen, projektipäällikkö

Saavuttaminen on harvinainen haaste

Kansallispuiston alueen tiestö on paikoin pitkälle huonokuntoista. ”Asuinkentille piti vaeltaa rinkat selässä kuljettaen mukana sekä erävarusteet, ruoka että tutkimusvälineet”, kuvaa Oskarinkosken kolttakentältä Ivalosta työpisteelle Kuopioon juuri palannut Minna Halonen.   

”Erityishaasteita työhön toi myös kolttasaamelaisten rakennusperinnön yksilöllisyys ja paikallisuus vivahteineen. Arkistoaineistoa tai muistitietoakin näistä kohteista on tallessa hyvin vähän”.

”Mittausteknisesti haasteena oli myös jotkut erittäin huonoon kuntoon päässeet rakenteet ja rakennusosat. Tarkkojen mittojen ottaminen esim. asuinkodasta tai lammaspuurasta onnistui miettimällä, miten rakennukset ja rakennelmat on pystytetty paikalla. Sitten suunnittelimme mittausjärjestyksen tarvittavista mitoista. Vauriokartoitusta varten otimme myös videokuvaa paikalla omaan työkäyttöön. Oiva apu pienissä rakennelmissa, kuten ulkouunit tai kellarit, oli 360 kamera. Noita kuvia analysoimme erityisesti vaurionäkökulmasta”. 

Seuraavaksi raportointi ja tulevan suunnittelua

Työn seuraavasta vaiheesta Sitowisessä vastaa projektiarkkitehti Sirkku Laine Tampereelta. ”Teemme perusteellisen nykytiladokumentoinnin kuvien ja kartoitusten pohjalta ja esitämme arviot säilyneisyydestä ja korjauskustannuksista dwg-pääpiirroksineen. Näiden pohjalta asiakkaamme Metsähallitus jatkanee korjaussuunnitteluun”, kuvaa Sirkku Laine.

Kartoitukset tilasi Sitowiseltä Metsähallituksen Luontopalvelut. Sitowisessä perehdyttiin kolttarakennusperinteeseen jo lähtötiedoissa. Rakennushistoriaosaamisemme on kattavaa: pystyimme tarjoamaan tähänkin kohteeseen kokemusta myös saamelaisesta rakennusperinteestä”, iloitsevat tekijät.