Sähköautoille tarvitaan latauspisteitä

Ennusteiden mukaan sähköautojen määrä kasvaa Suomessakin nopeasti. Niin vanhoissa taloyhtiöissä kuin työpaikoillakin latauspisteiden asentamiseen on varauduttava. Sitowisessä tällaisia muutostöiden suunnittelusta on jo runsaasti kokemusta.

Sähkösuunnittelija Aarne Suominen sitowiseläisine kollegoineen on jo ehtinyt saada runsaasti tuntumaa latauspistehankkeiden suunnitteluun. Varsinaista ryysistä suunnittelutyössä ei kuitenkaan voi sanoa olleen. Se johtuu siitä, että erityisesti taloyhtiöt eivät vielä oikein ole heränneet asian kiireellisyyteen. Sähköautoja kun on toistaiseksi Suomessa vielä suhteellisen vähän, puhuttiinpa sitten täyssähköautoista (viime vuoden lopussa n. 2 400) tai ladattavista hybrideistä (n. 13 100) ja niistäkin suurin osa seisoo omakotitalojen pihoissa.

Latauspisteitä tarvitaan nopeasti lisää

Tilanne on kuitenkin muuttumassa ja niin työpaikoilla kuin taloyhtiöissäkin huomataan, että aika latauspisteiden asentamisessa uhkaa loppua kesken. Autoalan maaliskuussa esittämän arvion mukaan Suomessa on vuonna 2030 jopa 580 000 ladattavaa sähköautoa. Tieliikenteen ilmastopolitiikkaa joulukuussa 2018 pohtineen työryhmän esittämä arvio on vieläkin optimistisempi: sen tavoitteena on vuonna 2030 jo 670 000 sähköautoa. 

Seuraava hallitus voi hyvinkin päätyä tukemaan entistä avokätisemmin sähköautojen hankintaa vähentääkseen liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Myös EU:n Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tulee lähivuosina edellyttämään sekä uusia että vanhoja asuinrakennuksia varautumaan latauspisteisiin asennuttamalla putkituksen kaapelointia varten, mikäli kiinteistön yhteydessä on yli kymmenen parkkipaikkaa.

Plugit.jpgVanhoihin rakennuksiin putkitus on
asennettava laajojen pysäköintialuetta
tai sen sähköinfraa koskevien
korjausten yhteydessä.

Sähköautoille tarvitaan siis latauspisteitä  ja suurimmaksi osaksi sähköautot tullaan jatkossakin lataamaan kotona ja työpaikoilla.

Aarne Suomiselle kollegoineen riittää siis jatkossa tällä saralla entistä enemmän työtä.

 

 

Lämmitystolpat eivät käy lataukseen

Suomessa tilanne on moneen esimerkiksi keskieurooppalaiseen maahan verrattuna siitä poikkeuksellinen, että taloyhtiöiden ja toimistokiinteistöjen pihoissa seisoo jo valmiiksi riveittäin sähkötolppia.

- Moni kansalainen virheellisesti luuleekin, että lämmitystolppia voisi käyttää sähköauton lataamiseen, mutta valitettavasti näin ei kuitenkaan ole asian laita. Se ei ole turvallista, mutta ongelmana on usein myös maksajan löytäminen ladatulle sähkölle
Aarne Suominen huomauttaa

Lämmitystolppia on harvoin mittaroitu niin, että jokainen maksaisi käyttämänsä sähkön itse. Ajastettuinakaan ne eivät sovellu pitkäaikaiseen lataamiseen.

Sähköturvallisuuden kanssa ei missään tapauksessa voida ryhtyä leikkimään. Lämmitystolppia ei ole suunniteltu eikä tarkoitettu sähköautojen lataamiseen eikä niitä siihen voi käyttää.

– Kaikki 8 ampeerin ylittävä virta on tavalliselle pistorasialle pitkään käytettynä liikaa. Myöskään jatkojohtoja tai ajastimia ei tule käyttää, Aarne Suominen painottaa.

Pistorasioihin kohdistuu myös kesähelteellä sähköautoa ladattaessa huomattavasti suurempi lämpökuorma kuin pakkasella autoa lämmitettäessä. Siksi latausteho on rajattu 8 ampeeriin, vaikka pistorasia periaatteessa kestäisikin enemmän.

Liikkeelle muutamasta latauspisteestä

Aarne Suominen kertoo, että lämmityspistorasioita voidaan muuttaa latausrasioiksi eikä se ole edes teknisesti kovin hankala projekti. – Taloyhtiössä on toki siitä ensin päästävä sopimukseen, hän muistuttaa.

–Sähköautojen latausrasioissa jokaiselle liitäntäpisteelle on oltava oma vikavirtasuojansa. Siksi lämmitysrasiaa ei myöskään voi laillisesti muuttaa latausrasiaksi pelkästään ajastinta poistamalla. Sähkötyö on tehtävä uusien määräysten mukaisesti. Se edellyttää yleensä lämmitysrasian vaihtamista uuteen latausrasiaan.
Aarne Suominen

Aarne Suominen sanoo, että kun taloyhtiössä on päätöksen saatu aikaan, liikkeelle kannattaa lähteä usein pienin askelin. Kiinnostuksesta ladattavien ajoneuvojen hankintaan voisi keskustella esimerkiksi yhtiökokouksessa. Yksittäisen latauspisteen rakentaminen on teknisesti helppoa, koska siihen riittää yhden sähkönkulutuspaikan lisääminen talon pääkeskukseen. Sähkönkulutus on helpointa mitata latauspisteissä olevilla kWh-mittareilla.

– Meidän suunnittelemissamme taloyhtiökohteissa on yleensä asennettu muutaman perusnopean (7-11 kW) latauslaitteen kokonaisuuksia ja varauksia toteutusta varten

Mukaan älykästä kuormanhallintaa

Ennemmin tai myöhemmin latauspisteitä tarvitaan kuitenkin lisää, joten laajennukseen kannattaa varautua ajoissa. Kiinteistön sisäverkon ja sähköverkon riittävyyden ja kunnon selvittämiseen tarvitaan aina asiaan perehtynyttä sähkösuunnittelijaa.

– Saneerauskohteissa olemme tarkastelleet kiinteistön huipputehoa ennen saneerausta, jolloin pystytään arvioimaan sähköliittymän reservit latausjärjestelmälle.

Aarne Suominen kertoo, ettei heidän suunnittelemissaan kohteissa ole toistaiseksi rakennettu varauksia yli kahdelletoista latauspisteelle. ­– Varauksella tarkoitetaan useimmiten sähkökeskuksessa olevia lähtöjä sekä kaapelireittejä, esimerkiksi alueputkitusta autopaikoitukselle. Olen itse suosinut yhtä isompaa kytkinvarokelähtöä varauksena, josta voidaan myöhemmin ottaa syöttö vain latauslaitteita ja taustajärjestelmää palvelevaan keskukseen, kun sellainen päätetään toteuttaa.

– Sen enempää uudis- kuin saneerauskohteissakaan ei ole varauduttu isommalla sähköliittymällä heti toteutusvaiheessa, vaan liittymän suurentamisellekin on suunniteltu varaukset.

Kiinteistön sähköliittymää ei ole välttämättä pakko kasvattaa. Siltä voidaan Aarne Suomisen mukaan välttyä älykkään kuormanohjausjärjestelmän avulla. Se ohjaa autot latautumaan joko eri aikaan tai vaihtoehtoisesti pienemmällä virralla. Kuormanhallinnan ratkaisut vaativat kuitenkin muutoksia kiinteistön sähkökeskukseen ja tiedonsiirtokaapelointia latauslaitteille.

– Kuormanhallintajärjestelmä valitaan aina tapauskohtaisesti latauslaitteiden ja taustajärjestelmän eli pilvipalvelun vaatimusten mukaan. Joissakin latauslaitteessa latausteho puolitetaan kärkitiedon avulla. Toisissa puolestaan käytetään kuormituksen tarkkailuun isäntälatauslaitetta, joka taas säätelee orjalaitteiden syöttämää tehoa. Sopivaa kuormanhallintajärjestelmää käytettäessä säästytään keskusten ja kaapelointien ylimitoittamiselta.

Rohkeasti liikkeelle

ARA muuten myöntää avustusta taloyhtiöille ja niiden omistamille pysäköintiyhtiöille sähköautojen latauspisteiden edellyttämiin kiinteistöjen sähköjärjestelmiin kohdistuviin muutoksiin. Avustuksiin on varattu valtion talousarviossa yhteensä 1,5 miljoonan euron määrärahat. Avustus on 35 % toteutuneista kustannuksista, mutta enintään 90 000 euroa. Edellytyksenä avustukselle on, että yhteisö rakentaa valmiuden vähintään viidelle latauspisteelle. 

 

teksti: Dakota Lavento