Pääkaupunkiseudun kaupungit edistävät tietomallinnuksen käyttöönottoa

Espoo, Helsinki ja Vantaa ovat hakeneet potkua tietomallinnuksen laajamittaiseen käyttöönottoon Sitowise Oy:n ja Ramboll Finland Oy:n yhteistyönä vetämässä projektissa. Elokuun lopun päätöstilaisuudessa sovittiin myös jatkosta yhteistyölle.

”Resursseja ei ole liikaa, mutta tarvitaan vain innostunut henkilö tai useampia asiaa edistämään. Jalkauttaminen vaatii rankkaa työtä, mutta askel kerrallaan päästään eteenpäin. Uusien hankkeiden kautta epäilijöille on helppo näyttää, mitä hyötyä tietomallinnus tuo mukanaan. Näin saadaan kokemuksia ja onnistumisia.”

Espoon, Helsingin ja Vantaan Tietomallinnuksen käyttöönotto -projektin päätöstilaisuuteen osallistujien tunnelmat olivat positiiviset, vaikka edessä selvästikin on kovasti työtä. Kun yhteistyötä tapaamisen myötä päätettiin jatkaa, on turhautumisen hetkellä vertaistukiryhmäkin onneksi tarjolla.

Projektilla vauhtia

Tietomallien käyttö ei kuntatekniikan toimialalla ole suinkaan vieras asia. Erinomaisia esimerkkejä tietomallinnusta hyödyntäneistä suuremmista ja pienemmistä alkaa kertyä varsinkin suuremmille kaupungeille. Kokemukset ovat yleensä hyviä ja tietomallinnuksesta on saatu selvää hyötyä. Silti tietomallinnuksen käyttöönottaminen laajemmassa mittakaavassa tuntuu edistyvän liian hitaasti.

Espoo, Helsinki ja Vantaa päättivät vauhdittaa asiaa yhteisen projektin kautta. Projektin tavoitteena oli luoda kaupungeille työkalu tietomallinnuksen kehitykseen ja käyttöönottoon kaupunkikohtaisten roadmap –pohjien avulla.

Hanke käynnistyi tammikuussa 2019 kaupunkikohtaisilla haastatteluilla. Asiaa työstettiin neljässä Sitowisen ja Rambollin tammi-toukokuun aikana vetämässä työpajassa, joihin osallistui myös mm. Oulun kaupungin ja yritysten, kuten HSY:n, Destian, Kreaten ja Novatron edustajia.

Ensimmäisessä työpajassa paneuduttiin tietomallinnuksen nykytilaan kussakin kaupungissa ja mietittiin, miten sitä paremmin voitaisiin soveltaa. Toisen työpajan aiheena olivat lähtötiedot. Kolmannessa työpajassa keskityttiin suunnitteluun avaamalla tilaajan roolia hankkeen johtamisessa ja suunnittelun ohjauksessa sekä suunnittelun tarkastamisessa.

Neljännessä työpajassa saatiin käsitys, kuinka tietomallinnusta voidaan hyödyntää rakentamisessa ja kuinka mallipohjainen suunnittelu toimii digitaalisen infran rakentamisen lähtötietona.

Työpajoissa saamiensa tehtävälistojen avulla osallistujien tuli itse jatkaa roadmapien työstämistä. Elokuun lopun päätöstilaisuudessa tutustuttiin työn tuloksiin.

Kustakin kaupungista oli mukana kymmenen henkilön työryhmä, johon kuului suunnittelun, rakennuttamisen, kunnossapidon, omaisuuden ja tietojen hallinnan parissa työskenteleviä ammattilaisia.

Konsultteina hanketta vetivät Sitowisesta Ilkka Tienaho, Tia Kokkonen ja Juha Liukas sekä Rambollilta Tiina Perttula ja Veli-Pekka Koskela.

juha_liukas_600x600_b.jpg Juha Liukas kertoi, että hankkeeseen on kulunut n. 180 henkilötyöpäivää.

 

Melkoinen rutistus

Roadmapin laatiminen aikajanalle asetettuine toimenpiteineen ja niille löydettyine vastuuhenkilöineen vaati jokaisen kaupungin työryhmältä aikaa ja paneutumista.

Ismo_rantanen_300x300.jpgHelsingin roadmapin päätöstilaisuudessa esitellyt projektinjohtaja
Ismo Rantanen vakuutti, että kaupungilla on vahva tahtotila tietomallinnuksen käytön lisäämiseen koko elinkaaren aikana.
-  Tilanne selvitetään, priorisoidaan kehitettävät osa-alueet ja tietomallinnuksen käyttöönottoa edistetään. Vastuun työn edistämisestä voisi ottaa tietomallityöryhmä.

Maiju ja Salla_rajattu.jpg Espoossa on joissakin hankkeissa      tietomallinnuksen käyttämisessä oltu jo
pitkällä.  Kaupungin roadmapin esitelleen suunnittelupäällikkö Salla Hänninen sekä
projektipäällikkö Maiju Kivioja-Korhonen
toivoivat, että tietomallit saataisiin mukaan kokouksiin, jotta sen hyödyt saataisiin kaikille avattua. –Tänä vuonna näin on joissakin tapauksessa käynytkin.

Espoossa tietomallinnuksen käyttöönoton edistämisen hidasteena on, että samaan aikaan kaupungissa on käynnissä niin monia muitakin työläitä ja voimavaroja vieviä hankkeita. Kaupunkiin ollaan kuitenkin palkkaamassa tietomallinnuksen asiantuntijaa, joka voisi jatkaa roadmapin eteenpäinviemistä.

Olli_Lappalaien_rajattu.jpgVantaalla on puolestaan jo käynnissä MATTI-hanke, jonka
tavoitellaan digiloikkaa. Katusuunnittelupäällikkö Olli Lappalainen huomautti kaupungin roadmapia esitellessään,
että kyseessä on todella iso toimintatavan muutos.
Maankäytön Toimintamalli ja Tietojärjestelmä MATTI sisältää maankäytön suunnittelun ja kuntateknisen infran elinkaaren
hallinnan sekä kartta- ja paikkatiedon tuotannon ja hallinnan. Jo ensi vuonna Vantaan maankäytön koko elinkaaren tiedot kaavoituksesta ja suunnittelusta rakentamiseen ja kunnossapitoon saakka muodostavat paikkatietoon perustuvan digitaalisesti hallittavan kokonaisuuden.

Vantaalla on muuten myös Helsinkiin ja Espooseen verrattuna tietomallinnuksen käyttöönotossa se etu puolellaan, että sillä on myös omaa suunnittelua. – Pyrimme tekemään vanhojen alueiden saneerausta omana työnä. Tietomallinnushankkeita ovat olleet esimerkiksi Rapsitie- ja Rapsikuja. Myös Kaarikuja on ollut hankerakentamisen pilotti, Olli Lappalainen kertoi.

Paljon työtä edessä

Vaikka kyseessä oli päätöstilaisuus, työ hankkeessa ei sen myötä suinkaan ole tullut valmiiksi, kaukana siitä. Rodmapien tehtävälistoja on nyt ryhdyttävä toteuttamaan.

Ihan helppo taival ei edessä ole. Resursseista on pulaa ja uskonpuutekin voi innostuneitakin joskus vaivata. Niinkin voi käydä, että kuten juuri tässäkin hankkeessa, tietomallinnus helposti näyttäytyy suunnittelulähtöisesti, joten sen tarpeellisuutta ja hyötyjä on hankala perustella rakentamiselle, ylläpidolle ja omaisuuden hallinnalle.

Vilkkaassa keskustelussa myös kävi ilmi, miten hankala on vaatia tietomallipohjaista suunnittelua, kun sitä ei oikein itsekään hallita ja ymmärretä. Apua ei välttämättä kaupungin organisaation ICT-ammattilaisilta saa, sillä heiltä puolestaan puuttuu substanssiosaamista.

Pitäisi myös tietää, mitä ohjelmistoa vaatii käytettäväksi, kun kaikki eivät välttämättä taivu juuri siihen, mitä siltä lopulta haluttaisiin.

–Onkin tärkeää varmistaa, että saadaan juuri sitä, mitä tilataan. Se on oltava jo määrittelyissä, Ilkka Tienaho muistutti.

Eikä suunnittelu ja toteutusmalleja pidä suostua karsimaan, ”tyhmentämään”, vaikka joku urakoitsija sanoisikin, ettei siitä jotain osaa tarvitse.

Loput säilyvät tulevaa tarvetta varten. Suunnittelu- ja toteutusmallin tieto voi olla olennaisen tärkeää myöhemmin ylläpidon käytössä.

Jatkoa piisaa

Toimivaksi ja hedelmälliseksi osoittautunutta yhteistyötä haluttiin selvästi jatkaa. Ryhmä voisi kokoontua vaikka kerran tai kaksi vuodessa. Yhteistyön jatkamiselle löytyi moniakin hyviä syitä: esimerkiksi yhtenäisten suunnitteluohjeistusten luominen ja HSY-yhteistyö, jotta kaupungit voisivat edistää yhdessä.

Kaupungit saivat myös eväitä ja rohkaisua työn jatkamiselle tahoillaan.

Veli-Pekka_koskela_rajattu.jpg– Roadmap on jatkuva prosessi, Veli-Pekka Koskela muistutti.
– Se on kuin kukkapenkki, jota on kitkettävä, kasteltava ja hoidettava ja
johon aika ajoin istutetaan uusia kasveja. kehitystyötä on jatkettava.

Tiina_perttula_rajattu.jpg– Valmista ei tule hetkessä. Kannattaa edetä askel kerrallaan ja muistaa
nauttia pienistäkin edistysaskelista, Tiina Perttula jatkoi.

   teksti: Dakota Lavento