Otaniemen uusi maamerkki valmistuu

Sitowise on ollut mukana suunnittelemassa Otaniemen uusinta maamerkkiä, arkkitehtuuriltaan näyttävää rakennuskokonaisuutta Värettä. Sitowise vastasi rakenteiltaan monimuotoisen ja poikkeuksellisen energiatehokkaan kiinteistön rakenne- sekä LVI- ja automaatiosuunnittelusta.

Otaniemen ilme on muutaman vuoden aikana muuttunut melkoisesti. Vanhoja punatiilirakennuksia on korjattu ahkerasti ja uudet, arkkitehtonisesti näyttävät, mutta vanhaan rakennuskantaan hienosti sopeutuvat kohteet ovat nostaneet alueen muidenkin kuin Aallon arkkitehtuurista kiinnostuneiden vierailijoiden kohdelistalle.  

Osaksi Aalto-yliopiston Otaniemen pääkampusta, aivan kampuksen keskelle on kohonnut poikkeuksellisen näyttävä rakennuskompleksi. Sen on suunnitellut arkkitehtikilpailun voittanut Verstas Arkkitehdit Oy. Hanke on toteutettu SRV Rakennuksen ja Aalto-yliopistokiinteistöjen allianssihankkeena. Nelikerroksiseen rakennukseen valmistuu kesäksi Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun ARTSin käyttöön monikäyttöisiä opetus- ja työtiloja. Rakennustyöt käynnistyivät helmikuussa 2016 ja yliopiston tilat valmistuvat huhtikuun lopussa.

Rakennuksen katutason Metrokeskukseen valmistuu kesäkuun loppuun mennessä erikoistavarakauppoja, ravintoloita ja kahviloita. Kiinteistön kokonaisala on noin 34 000 neliötä.

Maarintie 13:een rakentuu vuodenvaihteessa 2018-2019 valmistuva Kauppakorkeakoulun uusi rakennus.

Koko rakennushankkeen laajuutta kuvaa hyvin, että se on suurin Otaniemessä sitten  Alvar Aallon suunnitteleman Teknillisen korkeakoulun perustamisen. Sen arvo on kokonaisuudessaan 101 M€.

Vare_Lintuperspektiivista_lev600.jpg

Monimuotoinen rakennuskokonaisuus rakentuu aivan Otaniemen keskustaan. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu opetus- ja työtilat sekä Metrokeskus sijaitsevat uudessa rakennuksessa. Kuva: Sitowise.

Haastavaa rakennesuunnittelua

Väreen tunnusomaisin piirre on sen mieleenpainuva painetusta lasista ja Otaniemelle luonteenomaisesta punatiilistä muodostuva julkisivu. Rakennusmassan vaihteleva korkeus luo illuusion erillisten pienikokoisten rakennusten ryppäästä. –”Noppia” on kaikkiaan 23, Sitowisen Rakennussuunnittelu-osaston tekninen johtaja Juha Rantanen kertoo.

Sitowise on vastannut kohteen rakennesuunnittelusta, kuten elementti- ja runkorakenteiden suunnittelusta. Kohteen haastavuudesta kertoo, että neljän vuoden kuluessa suunnittelun parissa on työskennellyt kaiken kaikkiaan 45 suunnittelijaa.
– Pelkästään elementtisuunnittelussa meitä oli 30, Juha Rantanen laskee ja jatkaa:
– Harvoin saman kohteen rakennesuunnittelun parissa työskentelee suunnittelijoita niin Helsingin, Kouvolan, Jyväskylän kuin Latvian toimistoista.

Väre on elementtirakenteinen pääosin betonista ja tasoissa liittopalkistoa sekä paljon teräsrakenteita valokatoissa, aulojen portaissa ja pitkien jännevälien palkeissa. Sen julkisivuissa on tiiliverhoiltuja betonielementtejä, mutta myös paljon lasipintaa, mikä tarkoittaa ja haastavia, monimutkaisia liittymädetaljeita eri julkisivurakenteiden välillä.
Suuri määrä sinänsä ulkomitoiltaan toisiaan muistuttavia ”noppia” oli rakennesuunnittelun kannalta hyvin mielenkiintoinen haaste. –Vaikka erillisissä rakennusosissa olikin paljon samaa, niitä ei voinut kuitenkaan sellaisenaan kopioida, vaan poikkeamat edellyttivät aina omaa suunnittelua. Kolmessa lohkossa lasikatto on kuitenkin voitu toteuttaa samalla rakenteella.

Omat haasteensa suunnittelulle aiheutti rakentamisen korkeasuhdanne, joka on vaikuttanut materiaalitoimitusten aikatauluihin, edellyttänyt urakka-aikatauluissa muutoksia ja vaatinut suunnittelijoilta joustavuutta.

Juha Rantanen kertoo, että kohdetta on suunniteltu allianssihengessä. –Olemme tehneet ehdotuksia ja pyytäneet niihin kommentteja ennen toteutussuunnitelmien tekemistä. Olemme näin aina pyrkineet hakemaan selkeimmän ja kokonaisedullisimman ratkaisun yhteistyössä muiden osapuolten kanssa.

Kevättalvella rakennussuunnittelijoiden pöydillä on lähinnä vastauksien antamista työmaan kysymyksiin sekä loppudokumentaation laatimista.

Kunnianhimoinen energiaratkaisu

Väreen LVI- ja automaatiosuunnittelusta, maalämpöjärjestelmän suunnittelusta sekä energiateknisestä ja kylmäteknisestä suunnittelusta vastasi Sitowisen Talotekniikka -osaston viisi asiantuntijaa. –Teimme myös olosuhdesimulointia, suunnittelujohtaja Johannes Helander kertoo.

Taloteknisen suunnittelun kannalta kohde on ollut poikkeuksellisen mielenkiintoinen, sillä sen kohdalla on pyritty erityisen kunnianhimoiseen energiatehokkuuteen.
Aalto-yliopiston kampuksilla parannetaan energiatehokkuutta pitkäjänteisesti energiankulutusta vähentämällä sekä panostamalla paikallisen energian tuottamiseen. Otaniemi pyrkii olemaan energiaomavarainen vuonna 2030.

Olemassa olevien rakennusten energiansäästöpotentiaali on selvitetty tarkasti ja vanhojen rakennusten energiatehokkuutta parannetaan peruskorjausten yhteydessä. Tiloille tavoitellaan kunnianhimoista A-energialuokkaa hyödyntämällä sekä geo- että aurinkoenergiaa.

Näin on myös Väreen kohdalla. Väreen lämmöntarpeesta 90 prosenttia ja jäähdytyksestä 95 prosenttia tuotetaan uusiutuvalla geoenergialla. Sen katolla on kaikkiaan yli 1000 neliötä aurinkopaneeleja. Lisä- ja vara-energian lähteenä kohteessa on kaukolämpö.

Johannes Helanderin mukaan kohteen geoenergiajärjestelmän suunnittelu oli mielenkiintoista ja haastavaa. Sitowisen lisäksi suunnitteluun osallistuivat myös energiakaivojen porauksesta vastanneen Rototecin ja Geologian tutkimuskeskuksen asiantuntijat. – Kokonaisuutta hiottiin pitkään myös SRV:n kanssa, jotta saimme aikaan todella toimivan paketin.

Väre onkin yksi Suomen suurimmista geoenergiakohteista. Energiakentässä on kaikkiaan 67 noin 300:n metrin syvyistä energiakaivoa, jotka tontin pienen koon vuoksi sijaitsevat osin kiinteistön alla. 

Luonnollisesti kaikki mahdollinen rakennuksen sisällä syntyvä lämpö otetaan talteen. –Esimerkiksi keittiön poistoilman ja pajatilojen erillispoistojen lämmöntalteenottoon on panostettu, Johannes Helander kertoo.

Kohteen kylmäsuunnittelu liittyy Metrokeskukseen tulevien myymälöiden CO2-kylmäjärjestelmiin, mutta myös ravintoloilla ja kahviloilla on omia kylmiöitä ja pakkaskalusteitaan. Pääosa lauhdelämmöstä otetaan talteen ja hyödynnetään kiinteistössä.

Johannes Helander painottaa, että suunnitteluvaiheessa tutkittiin monenlaisia mahdollisuuksia äärimmäiseen energiatehokkuuteen ja hyödynnettiin taloudellisesti järkevällä tavalla.

Yli-opisto-osan E-luku tavoite on kunnianhimoinen 76. – Tosin kaikkiaan E-lukutavoitteita eri rakennusosilla on kuitenkin kolme erilaista, Johannes Helander täsmentää.

Kevään korvalla koko hankkeen talotekninen suunnittelu alkaa olla loppusuoralla, joskin vuoden loppuun saakka suunnittelua tarkennetaan aina tarpeen mukaan. Kun Maarintie 13:kin valmistuu, on aika ryhtyä seuraamaan, kuinka hyvin koko hankkeen energiatehokkuustavoitteet toteutuvat.

teksti Dakota Lavento