Kaupunkisuunnittelu on haastavaa ja mielenkiintoista

Kaupunkikehitys vaikuttaa meihin kaikkiin – asuimmepa kaupungeissa tai maalla. Jatkossa kaupunkikeskukset kilpailevat keskenään yhä kiivaammin. Se asettaa suuria haasteita kaupunkisuunnittelulle.

Tuomo Sirkiä (Sitowise) ja Matti Rautiola (Rakennustietosäätiö)

Kaupunkisuunnittelun haasteita ja mahdollisuuksia ruodittiin aihetta monipuolisesti lähestyneessä perinteisessä Sitowisen Elävä kaupunki -seminaarissa tammikuun lopussa.

Sitowisen kaupunkikehitysjohtaja, arkkitehti Jenni Lautso painotti, että haasteiden lisäksi kaupunkikehityksessä on nähtävä myös valtavasti mahdollisuuksia. Suunnittelijoilta eivät työt ainakaan lopu. Väestö keskittyy kasvukeskuksiin, samalla kun robotisaatio ja digitalisaatio muuttavat työn teon tapoja.  Kaupunkilaisille on rakennettava edullisia asuntoja ja korjausvelka kasvaa. Ikääntyvälle väestölle olisi kyettävä takaamaan hyvä elämä ja paikalliselle ruoantuotannolle löydettävä keinoja. Ilmastotavoitteemme ovat kunnianhimoiset. Niihin vastaaminen vaikuttaa niin asumisen kuin liikenteen ja liikkumisen energiaratkaisuihin. Linkki esitykseen >>

Liikennesuunnittelussa eletäänkin hyvin mielenkiintoisia aikoja, sillä liikkumisemme on nopeassa muutoksessa. Nykyisin Raide-jokeriprojektin parissa työskentelevä apulaisosastopäällikkö Noora Salonen kertoi, että Suomessakin itseohjautuvaa liikennettä suunnitellaan jo moottoritieliikenteeseen. Jatkuvasti kaupungeissa liikennöivät itseohjautuvat pikkubussit muuttaisivat kaupunkikuvaa valtavasti. Laskelmien mukaan Helsingissäkin tarvittaisiin nykyisestä automäärästä vain 4 % ja pysäköintipaikoista voitaisiin poistaa 80 %. Linkki esitykseen >>

Näiden ongelmien ja haasteiden parissa Sitowisenkin asiantuntijat työskentelevät päivittäin. – Kaupunkikehityshankkeet ovat haastavia, monimutkaisia ja monialaisia.  Selvitykset kestävät pitkään ja niihin osallistuu helpostikin tusina eri ammattiryhmien edustajia. Tarvitaan eri alojen syväosaajia, moniosaajia, tietojen yhdistäjiä, havannoijia sekä vuorovaikutustaitojen osaajia, Jenni Lautso luettelee.

Kun seminaariin osallistujia pyydettiin kertomaan mielipiteensä, mitä näkökulmia tai osaamisalueista kaupunkikehityksessä pitäisi erityisesti jatkossa priorisoida, vastaus oli ehkä odotettavastikin selvä: mitään ei voi jättää huomiotta. Vaikka vetovoimainen kaupunkielämä saikin 24 prosenttia äänistä, lähes samaan pääsivät myös huomisen liikenneratkaisut (20 %) ja ilmastomuutokseen sopeutuminenkin (18%).

Vuosikymmenten kokemusten ansiosta Sitowisessä haastavista kaupunkisuunnitteluhankkeista on jo runsaasti kokemuksia ja monialainen työskentely on hanskassa.

Viisi vuosikymmentä projekteja

Viidessä vuosikymmenessä kokemuksia ehtii kertyä varsin monenlaisista hankkeista. Vanhempi konsultti Tuomo Sirkiä kierrätti kuulijat 1970-luvun Tikkurilasta 1980-luvun Kuopion satamavyöhykkeen kautta Atrian Nurmon tuotantolaitoksille ja lopulta Espoon Niittykummun kehityshankkeeseen, jonka sertifiointi BREEAM Communities -ympäristöjärjestelmän mukaisesti on työllistänyt Sitowisen ja Granlund Consulting Oy:n asiantuntijoita. Linkki esitykseen >>

Sitowisen vastuulla hankkeessa ovat kaupunkirakenteelliset ja ekologiset kriteerit ja Granlundin energiaan ja rakennuksiin liittyvät. Sertifioinnin tavoitteena on erinomainen (excellent) taso eli vähintään 70 % enimmäispisteistä. Viime vuoden keväällä Niittykumpu sai toisena hankkeena Suomessa alustavan BREEAM Communities -sertifikaatin. – Nyt odotellaan varsinaista sertifikaattia ja Espoossa uskotaan vahvasti, että se myös saadaan, Tuomo Sirkiä kertoi.

Niittykummun kehityshankkeen energiastrategian parissa työskennellyt Energia-asiantuntija Juha Viholainen Granlund Consulting Oy:stä valotti haasteita, joihin kaukolämpöalueella päästöjen vähentämiseen suhteellisen nopealla aikataululla on sopeuduttava. Keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi on kuitenkin olemassa ja tekniikkakin kehittyy. Kiinteistökohtainen uusiutuvan energian varastointi, tehonhallinta ja kysyntäjousto vaikuttavat paljon. – Kaavatavoitteilla ja kannustimilla voidaan saada paljon aikaan. Linkki esitykseen >>

Sen ensimmäisen alustavan sertifikaatin sai muuten vain hitusen etumatkan turvin Wasa Station.

– Maailmalla BREEAM Communities -sertifikaatin on saanut jo 43 hanketta. Uusia tulee kuin sieniä sateella, kertoo Mäntsälän kuntaan kiinteistö- ja mittauksen vs. maankäyttöinsinööriksi työllistynyt Tommi Henriksson. Hän on tehnyt Tuomo Sirkiän ohjauksessa insinöörityönsä BREEAM Communities-hankkeista ja suomalaisesta kaavoituskäytännöstä.

Tommi Henrikssonin mukaan kansainvälinen sertifiointi maailmalla tunnetaan – toisin kuin esimerkiksi Joutsenmerkki. Hanke auttaa myös suunnittelemaan yksityiskohtaisesti, vertailemaan erilaisia toteutusvaihtoehtoja huolella, tunnistamaan ongelmakohdat ja reagoimaan niihin ajoissa. – Se on myös mielekäs oppimisprosessina. Linkki esitykseen >>

Kunnilla merkittävä rooli ilmastotyössä

Kun kunnat tarvitsevat ilmastotyössään neuvoja, niitä löytyy vuoden lopussa valmistuneesta Tehokkuutta kuntien ilmastotoimien toteutukseen -selvityksestä. Valtion ja kuntien vuoropuhelu -projektin tuloksista kertoi Sitowisen T&K-johtaja Raisa Valli. – Ilmastohaasteeseen vastaamisessa kunnat ovat keskeisiä toimijoita. Ilmastotoimilla on monenlaisia positiivisia vaikutuksia, mutta nämä pidemmän aikavalin hyödyt on saatava mukaan päätöksentekoon, Raisa Valli kertoo.

Selvityksen perusteella tietoa ilmastotoimien hyödyistä on kyllä olemassa, mutta sen käytettävyyteen on kiinnitettävä huomiota. Hyviä esimerkkejä tarvitaan vielä lisää, ja niistä on levitettävä tietoa. Linkki esitykseen >>

Maaseutu on rikkaus

Niin mielenkiintoisia kuin kaupungit ja kaupunkikehityshankkeet ovatkin, on syytä muistaa, ettei sen enempää Suomi kuin EU:kaan muodostu pelkistä kehittyvistä kaupunkikeskuksista. Ennen eläkkeelle jäämistään pitkään maa- ja metsätalousministeriön maankäyttö- ja rakentamisasioista vastaavana asiantuntijana toiminut arkkitehti Raija Seppänen muistutti, että määrittelytavasta riippumatta suurin osa pinta-alastamme on joka tapauksessa ehtaa maaseutua, ja se on rikkaus. 

Raija Seppänen kertoo työuransa aikana oppineensa, ettei maaseutua kannata vain kaavoittamisen vuoksi kaavoittaa. Se on turhaa työtä. – On myös syytä muistaa, ettei luonnon kohdalla ole varaa suunnitteluvirheisiin, sillä niiden korjaus vie aikaa, jos onnistuu ollenkaan. Linkki esitykseen >>

Työ jatkuu

Kaupunkisuunnitteluseminaari juhlisti samalla myös Tuomo Sirkiän 68-vuotissyntymäpäivää. Tavanomaisen kahvitilaisuuden sijaan hän päätti kutsua koolle kaikkia kaupunkisuunnittelusta kiinnostuneita keskustelemaan kaupunkisuunnittelun haasteista ja mahdollisuuksista. Paikalla olikin salin täysi kaupunkisuunnittelun parissa työskenteleviä ja siitä kiinnostuneita kuulijoita.

Yleiso_1400x800.jpg

Mainittakoon, ettei päivänsankari suinkaan suunnittele lopettavansa työntekoa, vaan jatkaa mielenkiintoisten hankkeiden parissa kuten ennenkin.

Teksti: Dakota Lavento