Akustisesti hyvä – jollei erinomainen

Kun Otaniemen uusi maamerkki Väre valmistuu, sitä kannattaa käydä ihastelemassa paitsi näyttävän arkkitehtuurinsa, myös erinomaisten ääniolosuhteidensa ansiosta. Rakennuskompleksin akustisesta suunnittelusta on vastannut Sitowise-konserniin kuuluva Helimäki Akustikot Oy.

Suurien aulatilojen huoneakustiikka on suunniteltu yhteistyössä arkkitehdin kanssa. Akustointi on huomaamaton ja arkkitehtuuriin sopiva osa tilan pintoja. Kuva: Tuomas Pärnänen.

Akustiikka- ja tärinäsuunnittelija Pekka Taina on Väre-hankkeen projektipäällikkönä puurtanut jo pitkään hioen kohteen ääniolosuhteita parhaaseen mahdolliseen kuosiin. Pekka, hankkeen projektiakustikkona työskentelevä Jarkko Punnonen sekä heidän neljä muuta työtoveriaan Helimäki Akustikoissa ryhtyivät jo vuonna 2014 selvittämään kohteen akustisesti haastavia riskikohtia. Suunnittelijoiden työ jatkuu aina hankkeen valmistumiseen saakka.

Näyttävänä ja monin tavoin haastavana rakennusprojektina Väre on ollut kohteena kaikille sen parissa työtä tehneille mieleenpainuva. Akustiikkasuunnittelijoille kohde on monimuotoisuudessaan ainutlaatuinen. Väre valmistuu osaksi Otaniemen pääkampusta ja siihen sijoittuu Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun ARTS. Aivan viereen, Maarintie 13:een, rakentuu vuodenvaihteessa 2018-2019 valmistuva Kauppakorkeakoulun uusi rakennus. Väreen pohjakerroksessa on puolestaan Otaniemen Metrokeskus liiketiloineen ja ravintoloineen.

Akustiikkasuunnittelijoiden työ käynnistyi rakennuspaikan sijainnin aiheuttamien haasteiden kartoittamisella. – Ulkoa sisälle kuuluva liikenteen melu on aina tutkittava. Alueen liikennejärjestelyt ovat viime aikoina muuttuneet paljon ja Raide-Jokeri tulee niitä jatkossakin muuttamaan. Myös Metron ja metroaseman vaikutukset ääniolosuhteisiin tuli miettiä tarkkaan, että sisällä olisi hyvä sekä opiskella että tehdä työtä, Pekka Taina huomauttaa.

Äänimaailma toiminnan ehdoilla

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun käyttöön valmistuu monikäyttöisiä opetus- ja työtiloja. Pajatiloissa, erityisesti metalli- ja puutyöpajassa, on erityisen äänekkäitä laitteita jotka aiheuttavat paljon melua ja runkomelua. Suoraan niiden yläpuolella sijaitsee opetus- ja työtiloja, joissa pitäisi voida työskennellä rauhassa.
Joissakin tiloissa, kuten ruokalassa, melutaso kohoaa vain tiettynä aikana. Lisää haastavuutta ääniympäristön hallintaan tuo, että tilat avautuvat osittain toisiinsa. Oleskelutilan vieressä voidaan hyvin myös opiskella.

–Ääneneristystä suunnitellaan tilojen, tai oikeastaan tilojen käyttäjien ja käyttötarkoitusten ehdoilla. Rauhallisessa tilassa on voitava myös olla rauhassa ja äänekkäässä tilassa meluta vapaasti, Pekka painottaa.

Eri tilojen äänimaailma mietittiin tarkkaan. Esimerkiksi pajatilojen ja pajakerroksen sisäisten käytävien välillä kuuluu jonkin verran ääntä, jolloin tekemisen meininki välittyy myös käytäville. – Sen sijaan muualle melu ei paja-alueelta kuulu, Jarkko kertoo.
Vaikeuskerrointa lisäsi kohteen jo runsaasti kehuja saanut arkkitehtuuri, rakennusmassan vaihteleva korkeus, laajat luonnonvaloa sisään tuovat lasipinnat sekä korkeat, toisiinsa avautuvat tilat.

Akustiikkasuunnittelijoiden oli mietittävä sopivia vaimennusratkaisuja katto- ja seinäpintoihin, joilla äänen kulkeutumista saadaan hillittyä. Huoneakustiikan tutkimiseksi esimerkiksi luentosaleista ja avotiloista laadittiinkin tarkkoja 3D-malleja, joiden avulla tilaa katseltiin ja kuunneltiin virtuaalisesti. Mallin avulla voitiin kätevästi vertailla pintojen erilaisten muotojen ja materiaalivaihtoehtojen vaikutusta huoneakustiikkaan.
Korkeissa, avoimissa lasiseinäisissä tiloissa oli löydettävä toimiva vaimennusratkaisu, joka kuitenkin säilyttäisi tilan keveän, läpinäkyvän ilmeen.

Elokuvasalin äänimaailman ja tila-akustiikan suunnittelu oli aivan oma haasteensa ja sitä Jarkko pitääkin koko suuren projektin ehkä mielenkiintoisimpana tehtävänä.

Tiivistä yhteistyötä

Akustiikkasuunnittelijat tekevät yhteistyötä muiden hankkeen parissa työskentelevien suunnittelijoiden, kuten arkkitehtien, rakenne- ja talotekniikkasuunnittelijoiden kanssa. Työn kuluessa tutkitaan suunnitteluratkaisujen vaikutusta ja mietitään, mitä muutoksia mahdollisesti tarvitaan.

Arkkitehdin kanssa käydään läpi seinä- ja kattomateriaaleja, jotta huoneakustiikasta saataisiin mahdollisimman toimiva. – Lasiseinät ovat akustisesti haastavia, Pekka sanoo.
Rakenteita muuttamalla voidaan vaikuttaa äänen kulkeutumiseen tiloista toiseen. IV-suunnitelmiin voidaan puolestaan lisätä äänenvaimennin, jos tiloilla on yhteinen IV-kanava.

Talotekniikkasuunnittelussa akustiikkasuunnittelijoilla on tärkeä tehtävä varmistaa järjestelmien äänenhallinta paitsi rakennuksen, myös ympäristön kannalta. Väreen osalta tutkittiin mm. varavoimakontin meluntorjunta. –Kiinteistön vesikaton moninaisten teknisten laitteiden ympäristöön levittämää melutasoa selvitettiin puolestaan 3D-mallinnuksen avulla, Pekka lisää.

Akustiikkasuunnittelijoiden työ jatkuu rakentamisen aikanakin. He tekevät äänentarkastuksia, mittaavat ääneneristystä ja jälkikaiuntaa. Ovatpa he olleet tarkkailemassa jopa kriittisimpiä tärinäeristyksien asennuksia.

–Olemme mukana aina kohteen valmistumiseen asti, Pekka ja Jarkko vahvistavat.

Teksti: Dakota Lavento