Ennakoinnilla ja joukkuepelillä kohti 5G-viisasta yhteiskuntaa – 10 + 1 vinkkiä kaupungeille

Tulevaisuuden kaupungit rakentuvat yhä vahvemmin tietoliikenneyhteyksien varaan. 5G-teknologian laajamittainen käyttöönotto tapahtuu vaiheittain seuraavan noin viiden vuoden aikana. Tukiasemia tullaan asentamaan kaupunkikuvaan 30–50 metrin välein, paikoin jopa tätäkin tiheämmin. Tämä edellyttää uudenlaista ajattelua kaavoituksen, luvituksen sekä verkkotoimijoiden yhteistyön suhteen.

Juuri päättynyt laaja kahdeksan kaupungin 5GKIRI-yhteistyöhanke sai alkunsa tarpeesta tunnistaa kaupunkien rooli ja mahdollisuudet nopeiden viestintäverkkojen mahdollistajana.

Asiantuntijat toivovat kaupungeilta muun muassa joustavampia kaava- ja luvitusprosesseja, operaattoreilta ennakointia sekä aktiivisempaa osallistumista viranomaisprosesseihin. Myös avoin tiedonvaihto ja yhteistyö kaupunkien ja teleoperaattorien kesken on 5G-vallankumouksen tärkeä mahdollistaja.

Kokosimme hankkeessa kerättyjen tietojen pohjalta vinkkejä kaupungeille matkalla kohti nopeiden tietoliikenneyhteyksien aikaa.

1. Valokuituyhteydet kuntoon.

Nopeat tietoliikenneyhteydet ja tukiasemat tarvitsevat varmennettuja valokuituyhteyksiä ja sähkönsyöttöä. Se on kaiken perusta.

Tuleeko kaupunki tarjoamaan ”alustana” tyhjiä asennusputkia sähkölle ja tietoliikenneverkostolle? Vai tuleeko kaupunki rakentamaan tietoliikenneverkon aina valmiiksi uusilla asuinalueilla ja varmistamaan sitä kautta tietoliikenneyhteydet samaan tapaan kuin se tarjoaa tällä hetkellä esimerkiksi katu- ja puistoinfrastruktuurin?

Vaihtoehtoja on monia. Valokuidun ja sähkönsyötön rakentaminen on joka tapauksessa mittava investointi, jonka toteutumiseksi kaupunkien tulee luoda joustava, kansallisesti yhdenmukainen ja kestävä yhteistyön kulttuuri.

2. Linjaa, kuka vastaa tietoliikenneinfrasta ja sen kehittämisestä.

Kaupungin tietoliikenneinfrakehityksen selkeä vastuuttaminen on tärkeää kestävän 5G-rakentamisen kannalta.

Tietoliikenneinfran hallinnan omistajuus on hyvä olla nimettynä selkeästi yhdelle taholle. Vastuutaho huolehtii koko kaupungin kuitu- ja mobiiliyhteyksien tasapuolisesta rakentumisesta ja markkinoiden toimimisesta.

3. Sujuvoita luvitusprosessit, selkeytä kaavoitusta.

Tietoliikenneverkon edellyttämien rakenteiden sijoittumista on syytä ennakoida maankäytön suunnittelun eri tasoilla hyvissä ajoin. Suunnittelutyöhön on tärkeää saada myös operaattorit mukaan, jotta tukiasemille pystytään tekemään tarvittavat kaavavaraukset.

Osoittamalla asemakaavassa erityisesti masto- ja pylväspaikat ja sähköasemat vähennetään poikkeamislupamenettelyiden tarvetta. Kaupunkien tulisi lisäksi pyrkiä kansallisesti yhtenäisiin toimintatapoihin esimerkiksi lupatarpeiden suhteen.

Tietoliikenneyhteyksien kehittäminen on yhteispeliä, johon vaaditaan uudenlaista kulttuuria niin kaupungeilta, operaattoreilta kuin regulaattoreiltakin.

4. Kustannusjako tasapuoliseksi, lupamaksut kohtuulliseksi.

Kansallisesti yhtenäinen lupamaksukäytäntö sekä lupamaksuilla yhteisrakentamiseen kannustaminen selkeyttäisivät ja kohtuullistaisivat verkonrakentamisen kustannuksia. Kaivuukustannukset muodostavat 60–80 prosenttia kustannuksista, joten yhteisrakentamisen myötä kadun toistuvalta avaamiselta välttyminen säästää kuluja huomattavasti.

5. Pidä huolta infratiedon laadusta.

Luotettava ja ajantasainen tieto, joka on yhteensovitettavissa muun kaupunki-infran tiedon kanssa, sujuvoittaa verkon rakentamista ja lisää mahdollisuuksia johtotoimijoiden ja kaupungin yhteisrakentamiselle. 

6. Tiedota oikeaan aikaan.

On tärkeää lisätä esimerkiksi kaupungin eri toimialojen asiantuntijoiden tietoisuutta tietoliikenneinfran asettamista vaatimuksista ja mahdollisuuksista. Myös kuntalaisia on hyvä avoimesti tiedottaa kuituinfran tarpeellisuudesta ja kehityshankkeiden merkityksestä.

 

Yhteisrakentamisella pystytään säästämään verkkoinfran rakennuskuluissa, sillä kaivuukustannukset muodostavat 60-80 prosenttia kustannuksista.

 

7. Valitse kumppanit oikein.

Kaupungeilla on monisyinen rooli tulevaisuuden tietoliikenneinfran kehityksessä. 5G-teknologia poikkeaa luonteeltaan aiempien tietoliikenneyhteyksien kehittämisestä, joten monialainen osaaminen on tärkeätä turvata esimerkiksi strategisin kumppanuuksin.

8. Turvaa markkinoiden toimivuus ja kysynnän riittävyys.

Kaupunki edistää omalla toiminnallaan telealan palvelujen monipuolisuutta ja uusien palvelujen tuloa markkinoille. Kuitumarkkinoilla on tärkeää tähdätä vastaavaan kilpailuun kuin mihin mobiilimarkkinoilla on päästy. 

9. Ennakoi turvallisuusriskit.

Mitä vahvemmin palvelut tukeutuvat tietoliikenneyhteyksiin, sitä tärkeämmäksi kasvaa myös turvallisuusnäkökulmien huomioiminen.

Kriittisten kohteiden kuten sairaaloiden tietoliikenteen yhteydet on turvattava myös poikkeusoloissa. Tähän on apuna esimerkiksi huolellisesti laaditut palvelusopimukset sekä systemaattinen dokumentointi ja seuranta.

Toinen näkökulma turvallisuuteen liittyy dataan: esimerkiksi johtojen sijaintitiedot ovat erittäin sensitiivistä tietoa, jonka tietoturvallinen käsittely ja jakaminen on varmistettava. Myös huoltokaivojen lukitsemiseen ja tekniikkaan sekä henkilöiden turvaluokitukseen on kiinnitettävä jatkuvasti huomiota.

10. Yhdenmukaista sopimusmallit ja vuokrauskäytännöt.

Huomioi tietoliikenneinfran kustannukset jo maankäyttösopimuksissa. Maankäyttösopimuksiin voidaan sisällyttää kustannusten jaon ohella velvoitteita esimerkiksi tietoliikenneinfran toteuttamiseksi ja sijoittamiseksi kiinteistöjen alueella.

Myös kunnan tonttien luovutusehtoihin voitaisiin kirjata oikeus viestintäteknisten laitteiden sijoittamiseen rakennusten katoille ja/tai julkisivuun.

+ 1 . Joukkuepeli ratkaisee!

Kaikista tärkeintä nopeiden tietoliikenneverkkojen kehittämisessä on kuitenkin joukkuepeli – saumaton ja sujuva vuoropuhelu kuntien, operaattoreiden ja viranomaisten välillä. Ennakoivasti ja  osallistaen – aina maankäytön suunnittelusta verkon fyysiseen rakentamiseen ja lupamaksuasioiden hoitamiseen mahdollisimman kevyellä byrokratialla.

”Nopeiden tietoliikenneyhteyksien aikakaudella tietoliikenneverkot eivät ole enää muusta kaupungin infrastruktuurista erillinen, operaattorien ylläpitämä palveluntuotantoalusta. 5G on oikeastaan neljäs teollinen vallankumous, jossa yhteiskunnan tahot toteuttavat suurta muutosta yhtenä ekosysteeminä. Avoimen vuoropuhelun merkitystä ei siis voi liikaa korostaa”, toteaa Sitowisen 5G-liiketoiminnan palvelupäällikkö Anssi Savisalo.

5GKIRI-hanke toteutettiin lokakuun 2018 ja maaliskuun 2019 välisenä aikana. Projektikonsulttina toimi Sitowise, ja hankkeessa mukana olivat Helsingin, Oulun, Espoon, Kuopion, Lahden, Vantaan, Jyväskylän ja Turun kaupungit sekä Traficom. Yhteistyössä mukana olivat myös kolme Suomessa toimivaa suurta operaattoria sekä laitevalmistajia. Projekti toteutettiin Traficomin 5G Momentum -kokonaisuuden alaisena.