Katja Kaartinen keskittyy projekteissaan kestävään liikkumiseen ja ympäristönäkökulmiin. Numeerinen tieto auttaa arvioimaan eri ratkaisujen vaikutuksia hiilipäästöjä laajemmin.
Sitowisen Digi-liiketoiminta-alueella työskentelevä Katja Kaartinen on suuntautunut tietoisesti ympäristöön liittyviin projekteihin. Eniten omaa sydäntä lähellä on kestävän liikkumisen edistäminen ja sen kautta pyrkimys hiilineutraaliin ja jopa hiilinegatiiviseen yhteiskuntaan.
– Hiilidioksidipäästölaskennalla ja muilla vaikutusten arvioinneilla autetaan ymmärtämään nykytilannetta ja suuntaa, johon ollaan menossa. Usein päästölaskelma tai liikennestrategia onkin ensiaskel, joka luo puitteet kestävän liikkumisen suunnittelulle.
Katjan mukaan aidosti kestävä yhdyskuntarakenne ja elävät kaupunkiympäristöt vaativat, että niitä kehitetään vähintään 50 vuoden aikajänteellä. Asiakkaatkin arvostavat kokonaiskuvaa. – Autamme välttämään turhiin lillukanvarsiin takertumista. Usein tärkeintä on löytää suuruusluokka, joka kertoo, mihin tekemisessä kannattaa keskittyä.
Sitowisen kaupunkisuunnittelun projekteissa tarkastellaan usein päästötavoitteiden rinnalla esimerkiksi taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Hyvä esimerki on ELY-keskuksille toteutettu projekti, jossa arvioitiin teoreettisilla skenaarioilla nopeusrajoitusten vaikutuksia.
– Tutkimme CO2-päästöjen lisäksi nopeusrajoitusten vaikutukset liikenneturvallisuuteen, meluun, typenoksideihin, pienhiukkasiin sekä liikenteen sujuvuuteen ja matka-aikoihin, Katja sanoo. Tulosten mukaan vaikutukset olisivat positiiviset kaikkeen muuhun paitsi matka-aikaan ja yhteiskuntataloudellisiin aikakustannuksiin.
Vastuullisuus on aina kokonaisuus ja siksi on tärkeää tuottaa monipuolista tietoa päätöksentekoon.
Katja Kaartinen, Sitowise
Vastuullisuus onkin aina kokonaisuus, ja siksi Katjasta on tärkeää tuottaa tietoa päätöksentekoon useilta eri kanteilta. – Esimerkiksi liikenteen CO2-päästöjen vähennystavoite on 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraalius vuonna 2045. Suurin vaikutus tähän on autokannan muutoksella, kuten sähköautoilla ja biopolttoaineilla. Silti samalla on tärkeää kehittää myös joukkoliikennettä ja pyöräilyä. Niiden vaikutus on suuri esimerkiksi kaupunkiympäristön viihtyisyydelle ja ihmisten terveydelle.
Kestävän liikkumisen hankkeissa vastuullisuutta ei nähdä pakollisena pahana, vaan se kiinnostaa asiakkaita oikeasti. Samalla kaivataan yhä tarkempaa numeerista dataa. – Teemmekin paljon puhtaita laskuprojekteja, joissa selvitetään esimerkiksi pyöräväylän rakentamisen CO2-päästövähennykset ja vaikutus kulkutapojen muutokseen.
Konkretisoimme päästövähennystonnit. Avaamme, mitä ne tarkoittavat ja mihin niitä voi verrata.
Katja Kaartinen, Sitowise
Asiakkaat ovat tietoisia myös eri laskentatavoista, eli siitä mitä päästölaskennassa huomioidaan ja mitä ei. – Meidän tehtävämme on konkretisoida Excel-taulukot ja luvut niin käytännönläheisellä tavalla, että ne avautuvat myös kiireisille kaupunginvaltuutetuille. Emme esimerkiksi puhu pelkistä päästövähennystonneista, vaan kerromme, mitä ne oikeasti tarkoittavat ja mihin niitä voi verrata.
Vastuullisuus näkyy myös projektien viestinnässä. – Sitowisen pitkäjänteisen vastuullisuustyön ansiosta meidän ei tarvitse miettiä, kerrotaanko asiakkaalle avoimesti, jos jokin asia tuo projektissa mutkia matkaan. Asiakkaalla on aina oikeus tietää ja meillä on velvollisuus kertoa.
Vastuullisuus ei välttämättä tarkoitakaan mitään uutta ja ihmeellistä. – Kun vastuullisuudesta on alettu puhua enemmän, olen huomannut, että mehän on tehty monia asioita oikein tähänkin asti!
