Lahden eteläisen kehätien tiesuunnitelma

Siton vetämän konsulttiryhmän tekemä Lahden eteläisen kehätien tiesuunnitelma valmistui kesällä 2015. Kehätien rakentaminen vähentää onnettomuuksia ja sujuvoittaa valtatie 12:n liikennettä merkittävästi. Suunnitteluryhmälle työ oli sekä palkitseva että haastava.

Kuva: Kujalan eritasoliittymä lännestä tultaessa

Lahden eteläisen kehätien tiesuunnitelman laatiminen tarjosi mielenkiintoisia työtehtäviä kaikkiaan 50:lle Sitowisen ja Ramboll Finland Oy konsultille aina loppuvuodesta 2013 kesään 2015. Projektia veti tiejohtaja Rauno Tuominen Sitowisestä. Hänen urallaan tehtävä on ollut yksi mielenkiintoisimmista: – Tiivistäisin sen vaikka näin: kustannustehokkaan lopputuloksen saavuttaminen erittäin hankalassa maastossa asutuksen keskellä oli kyllä haastavaa.

Päällimmäisenä suunnittelutyöstä on jäänyt mieleen erittäin hyvin onnistunut vuorovaikutus ja vuoropuhelu sidosryhmien ja asukkaiden kanssa. Se tapahtui sekä oikeaan aikaan että oikealla tavalla. Uskon, että myös asukkaat ovat samaa mieltä. Myös yhteistyö ELY-keskuksen ja kuntien kanssa oli avointa ja rakentavaa.
Rauno Tuominen

Palkitsevaa vuorovaikutusta

Nykyisin aluekehitys- ja tiehankkeissa osataan ottaa sidosryhmät ja asukkaat huomioon aivan toisella tapaa kuin vielä vuorovaikutusta harjoiteltaessa jokunen vuosikymmen sitten. Alkuaikojen jäykistä tiedotustilaisuuksista fläppitauluineen ja lukkoon lyötyine suunnitelmineen on päästy pitkälle. Nykyisin käytössä on Rauno Tuomisen mukaan monenlaisia osallistavia menetelmiä. Asukkaille kerrotaan asioista ajoissa, jotta he todella tietävät, mitä on tapahtumassa. Näin heistä tuntuu, että he voivat vaikuttaa, heidän mielipiteensä kuullaan ja niitä jopa ymmärretään ja toivomuksensa otetaan huomioon. Hanke toteutettiin alusta alkaen tietomallipohjaisesti. Tästä oli paljon hyötyä vuoropuhelussa, sillä suunnitteluratkaisut voitiin esittää havainnollisesti mallien avulla.

– Asukkailta tulee hyviä ja toteuttamiskelpoisia ehdotuksia. Suunnitelmiin voidaan todella tehdä muutoksia ja tehdäänkin. Ja jos jokin on mahdotonta toteuttaa, voimme perustella, miksi näin on. Kaikille jää prosessista parempi mieli, Rauno Tuominen huomauttaa.

Kun suunnitteluvaiheessa kaikki on jo selvää, varsinaiseen toteutusvaiheeseen päästään usein vähemmillä viivästyksillä.

Teknisesti haastavia kohteita

Lahden eteläisen kehätien suunnittelussa oli myös teknisesti haasteelliset kohtansa. Maasto ei ole helpommasta päästä. Tie kulkee pohjaveden muodostumisalueella. Launeen vesitiivis pohjavesikaukalo oli otettava huomioon. Tielle suunniteltiin kaksi maantietunnelia: Patomäen puolen kilometrin betonitunneli ja Liipolan kilometrin mittainen kallio/betonitunneli. Uusia siltoja tuli kaikkiaan 28, moottoriväylää n. 13 km ja uusia eritasoliittymiä viisi. Meluesteitä tuli asutusalueille  yli 5,4 km matkalla.

Hava_05_Luhdanjoki_silta.jpg

Havainnekuvassa Luhdanjoen laakso etelästä nähtynä.

Hankala lähtötilanne

Valtatie 12 on keskeinen osa Salpausselän liikennekäytävää ja kuuluu osana Euroopan komission päättämään Suomen kattavaan liikenneverkkoon (TEN-T). Se on toinen kansainvälisen liikenteen päätieyhteyksistämme itärajan rajanylityspaikoille ja merkittävä teollisuuden ja elinkeinoelämän kuljetusreitti.

Hollolassa ja Lahdessa valtatie 12 sijoittuu keskelle tiiviisti rakennettua kaupunkimaista aluetta. Siten sillä on myös merkittävä asema seudun liikennejärjestelmässä.

Tietä käyttää keskimäärin 13 000 – 35 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskasta liikennettä on noin 1 300 – 2 300 ajoneuvoa arkivuorokaudessa.

Vanhan nelikaistaisen kaupunkiväylän nopeusrajoitus on 50–70 km/h. Valo-ohjatut tasoliittymät häiritsevät liikennettä ja kuljetuksia. Pahinta kuitenkin on, että valtatie 12:n vaikutusalueen maantieverkolla tapahtuu vuosittain noin 22 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta, joista ainakin yksi johtaa kuolemaan. Se onkin Uudenmaan ELY-keskuksen alueen vaarallisin tiejakso.

Lopputulos kaiken väärtti

Uuden tien myötä matka-aika lyhenee noin viisi minuuttia ja ruuhka-aikoina enemmänkin. Henkilövahinko-onnettomuudet ja liikennekuolemat vähenevät huomattavasti. Kehätie siirtää myös kaupungin sisällä olevasta katuverkosta pois 11 000 – 15 000 autoa vuorokaudessa. Jopa pohjavesiin kohdistuvat riskit pienevät.

Hankkeen kustannusarvio on noin 222,5 M€.

Hanke etenee

Työt maantiellä 167 käynnistyivät keväällä 2017 ja valtatien 12 osalta työt alkoivat keväällä 2018. Tavoiteaikataulun mukaisesti valtatie 12 avataan liikenteelle vuoden 2020 lopulla. Viimeistelytöitä tehdään vuonna 2021 ja viimeinen päällystekerros tehdään vuonna 2023.

Käy katsomassa hankkeen tiesuunnitelman esittelyvideo