Media-aineisto: 5G tulee - ovatko kaupungit valmiita?

Viestintävirasto avasi kauan odotetun, 5G-verkoille tarkoitettujen radiotaajuuksien huutokauppakilpailun 26. syyskuuta.

Yhteensä 390 megahertsin levyinen taajuuskaista 3,5 gigahertsin (3410–3800 megahertsin) taajuusalueella on jaettu kolmen verkkotoimiluvan kesken. Lähtöhinta jokaiselle luvalle on yli 20 miljoonaa euroa.

Kisaan ottanee osaa kotimaisten teleoperaattorien lisäksi eri liikelaitoksia, yrityksiä esimerkiksi energia-alalta ynnä muita tahoja. Kotimaisten toimijoiden lisäksi kisaan voi osallistua myös ulkomaisia toimijoita.

Teleoperaattorit ovat olleet aktiivisia 5G-verkkoteknologian tutkimuksessa ja kokeilussa jo vuosia. Yhteistyötä on tehty laite-ja ohjelmistovalmistajien sekä myös kaupunkien kanssa. Operaattorien visioissa ensimmäiset 5G-verkot ja -palvelut tulevat käyttöön vuonna 2020.

5G-verkot eroavat edellisen sukupolven teknologioista huomattavasti. Sen lisäksi, että kapasiteetti on kasvanut huimasti, 5G-yhteydet integroituvat erottamattomaksi osaksi yhteiskunnan eri palveluita ja infraa, kuten automatisoitua julkista liikennettä, älykästä katuverkostoa ja valaistusta, energiansiirtojärjestelmiä, terveydenhuoltoa ja vanhustenhuoltoa.

5G ei ole vain yksi uusi G mobiiliteknologian kehityskaarella. Sitä voidaan pitää neljäntenä teollisena vallankumouksena, joka muuttaa olennaisesti kaikkia yhteiskuntamme osa-alueita ja tuo kaikki yhteiskuntamme tahot, yritykset, operaattorit, energiatoimijat, kunnat ja kaupungit saumattomasti yhteen, niin että ne toteuttavat tätä teknologista vallankumousta yhtenä organismina. 5G-aikakaudella langattomat verkot eivät siis ole enää erillinen operaattorien ylläpitämä palveluntuotantoalusta.

5G-huutokauppa on jo täydessä vauhdissa. Tämän vuoden lopussa, kolme yritystä tai operaattoria, jotka ovat tehneet kymmenien miljoonien suuruisen investoinnin, ovat valmiita painamaan 5G-kaasupolkimen pohjaan, jotta verkot ja palvelut saadaan tuottamaan mahdollisimman nopeasti. Operaattorit ovat epäilemättä valmiita 5G-vallankumoukseen, mutta ovatko Suomen kunnat ja kaupungit?

5G:stä tulee kaupunkien kasvudraiveri ja kassamagneetti

5G:n hyödyt kaupungeille voidaan jakaa kolmeen eri osa-alueeseen: kustannussäästöt, korkeampi tehokkuus ja uudet tulovirrat.

  • Tulevaisuuden julkiset palvelut pohjautuvat liitettävyyteen. Yhä enemmän sairaanhoidosta, terveydenhuollosta ja vanhustenhoidosta voidaan tuottaa hajautetusti siten, että asiakkaat saavat palvelun kotona tai siellä missä he kulloinkin ovat. Tämä vaatii luonnollisesti erilaisia, nopeilla 5G-yhteyksillä varustettuja etälaitteita, joiden kautta hoitohenkilökunta voi toteuttaa hoidon. 5G:stä tulee näin saumaton osa kaupungin tarjoamaa palvelua, jolla tuotetaan entistä asiakasystävällisempää terveydenhuoltoa entistä kustannustehokkaammin.
  • Monet muutkin kaupunkien tarjoamat palvelut kuin terveydenhuolto tuotetaan 5G-teknologian avulla edullisemmin: joukkoliikenne, valaistus, lämmitys jne.
  • 5G tarjoaa kaupungeille myös välittömiä tulovirtoja ja mahdollisuuden infrastruktuurin tuottavampaan hyödyntämiseen. Katuvalojen ja muiden olemassa olevien rakenteiden, kuten katuvalopylväiden, vuokraaminen tukiasemakäyttöön tuo kaupungeille uutta liikevaihtoa, jonka ne voivat pitkälti tuottaa olemassa olevan katuvaloverkon ylläpitotoiminnan puitteissa.
  • 5G on tietoyhteiskunnan perusta, ja suomalaiset edelläkävijäkaupungit pystyvät tarjoamaan asiantuntemustaan kansainvälisesti…
  • Nopeat yhteydet tuovat kaupungeille uusia veronmaksajia, yrityksiä, teollisuutta, tutkimusta –  siis yleisesti ottaen vauhtia elinkeinoelämään. 

Kaupunkien ja kuntien haasteet

5G-verkot poikkeavat huomattavasti nykyisistä mobiiliverkoista. Suuri tiedonsiirtonopeus saavutetaan osaksi korkeamman taajuusalueen kautta, mikä merkitsee pienempää tukiasemakohtaista kantamaa (noin 10 m … 1 km) ja siten huomattavasti tiheämpää tukiasemaverkkoa etenkin kaupunkien keskustoissa, sairaaloissa ja muissa keskuksissa. Esimerkki: Tyypillisen suomalaisen kaupungin vilkkaalle keskusta-alueelle voidaan tarvita tuhansia pieniä tukiasemia.

Nämä piensolutukiasemat tulevat olemaan pieniä yksiköitä, jotka voidaan helposti piilottaa olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen, kuten katuvalopylväisiin, bussipysäkkien katoksiin jne. Tukiasemiin joudutaan rakentamaan varmennetut valokuituyhteydet ja sähkönsyöttö.

Luvitus

Jotta 5G-verkkoja voitaisiin rakentaa nopeasti ja kustannustehokkaasti, kaupunkien tulee uudistaa tämänhetkisiä luvituskäytäntöjään. Nykyään tukiaseman lupamenettely voi kestää jopa vuoden tai kaksi. Saman prosessin soveltaminen 5G-maailmaan, jossa tukiasemapaikkoja tarvitaan moninkertainen määrä nykyiseen verrattuna, ei enää toimi.

5G-verkkojen tarvitseman valokuitu- ja sähköverkon rakentaminen tulee olemaan mittava ponnistus ja investointi, jossa kaupunkien ja operaattorien tulee löytää uusi, joustava, valtakunnallisesti yhdenmukainen ja pitkälle tulevaisuuteen katsova yhteistyömalli.

Uudenlaista yhteistyötä

Nykyään verkko- ja kapasiteettisuunnittelu sekä asemapaikan hankinta ovat pelkästään operaattorien johtamia prosesseja, jotka perustuvat niiden omiin liiketoiminnan parametreihin, kuten ARPU-lukuihin, asukastiheyteen ja aiempiin kulutusmalleihin.

5G-aikakaudella verkkosuunnittelussa on huomioitava paitsi perinteiset operaattorien liiketoiminnan parametrit, myös pitkäaikaiset julkiset kehittämissuunnitelmat, itse ajavien bussien reitit, jne. Nämä asemoituvat erilaisille kehittyville kaupunkialueille, kuten teollisuus-, valmistus-, asuin- ja kulttuurialueille, joihin kaikkiin liittyy erilaisia sidosryhmiä.

5G-verkkosuunnittelusta tulee siis myös julkisen infrastruktuurin kehittämissuunnittelua, jota on laadittava erittäin kauaskantoisesta näkökulmasta. Jos kaupunki aikoo vaihtaa 10 000 katuvaloa LED-lamppuihin vuonna 2020, näille pylväille suoritetaan parannuksia seuraavan kerran ehkä 30 vuoden kuluttua. Jos operaattorit siis haluavat integroida valopylväisiin runkoliityntäyhteyskuidun, sopivat energianlähteet ja turvallisen kuoren verkon tietosoluille, tarvitaan jo varhaisessa vaiheessa avointa ja vuorovaikutteista yhteistyötä kaupunkien, kuntien, laitosten ja muiden sidosryhmien kanssa.

Yhteenveto

5G:ssä piilee valtava mahdollisuus suomalaisille kaupungeille niin tehokkuuden ja säästöjen kuin uuden liiketoiminnankin muodossa. 5G-edelläkävijyys on kaupungeille myös kansainvälinen verkostoitumisalusta. Samalla 5G on kuitenkin maailman monimutkaisinta teknologiaa ja tulee olemaan myös suuri haaste. Hyötyjen realisoiminen vaatii kaupungeilta osaamista, käytäntöjen ja prosessien keventämistä, verkostoitumista teknologiamaailmassa, uudenlaista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja investointeja. Ovatko Suomen kaupungit valmiita?