Kaupunkiseutu- ja liikennejärjestelmäsuunnittelun yhteen nivominen kestävän kaupunkiliikkumisen edistämiseksi (KaupsuSUMP) -hankkeessa selvitettiin viime syksyn aikana, miten kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnittelulla voidaan täyttää EU:ssa valmisteilla olevan Euroopan laajuisen TEN-T-liikenneverkkoa koskevan asetuksen vaatimukset kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelusta.

KaupsuSUMP- hanke toteutettiin osana MAL-verkoston ja kaupunkiseutujen vuoden 2023 hanketoimintaa Traficomin ja ympäristöministeriön rahoituksella. Työtä ohjasivat edustajat Traficomista, ympäristöministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä, Väylävirastosta, Kuntaliitosta, Helsingin seudun liikenteestä (HSL), Tampereen seudulta sekä MAL-verkoston koordinaatiosta. Selvityksen tuloksissa näkyy vahvasti hankkeen aktiivisen ohjausryhmän panos sekä työn laaja-alaisen vuorovaikutuksen tulos ja vuorovaikutustilaisuuksiin osallistuneiden asiantuntijoiden näkemykset.

Sitowise laati selvityksen ja sen tuloksena päivitetyn kuvauksen kestävän liikennejärjestelmän seudullisesta suunnittelusta. Sitowise vastasi myös työnaikaisesta vuorovaikutuksesta, johon sisältyi kaupunkiseutujen asiantuntijoiden haastattelut sekä kolme työpajaa. 

Liikennejärjestelmäsuunnittelun päivittäminen on osa suomalaisten kaupunkiseutujen valmistautumista uudistetun TEN-T-asetuksen toimeenpanoon. Päivitetty liikennejärjestelmäsuunnittelun prosessi antaa hyvät valmiudet kaupunkiseuduille toteuttaa asetusta ja sen tavoitteita kaupunkiseutujen ja kaupunkiliikenteen kestävyydestä.  -Anna Pätynen, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom

Kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelu tulee TEN-T-asetuksen myötä vaatimukseksi kaupunkisolmukohdille vuoden 2027 loppuun mennessä, mikä Suomessa tarkoittaa nykyisiä MAL (maankäytön, asumisen ja liikenteen) -sopimusseutuja.

Esimerkiksi kaupungistumisen trendi ja yhä kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet edellyttävät entistä monialaisempien näkökulmien huomioimista suurimpien kaupunkiseutujen suunnittelussa. MAL-suunnittelu antaa erinomaiset edellytykset Helsingin, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Oulun, Tampereen ja Turun kaupunkiseuduille toteuttaa kestävää kaupunkiseutusuunnittelua. -Kati-Jasmin Kosonen, MAL-verkosto

Maankäyttö määrittelee pitkälti liikennejärjestelmän kestävyyden, ja myös valmisteilla olevassa asetuksessa on erilaisia vaatimuksia ja ohjeistuksia liikenteen ja maankäytön suunnittelun yhteensovittamiseksi. Siksi KaupsuSUMP-hankkeeseen sisäänkirjoitettiin liikennejärjestelmän ja maankäytön suunnitteluyhteistyö.

Sujuvat ja päästöttömät matka- ja kuljetusketjut voivat onnistua, kun toimintojen sijainnit on mietitty huolella ja niiden vaikutuksia on tarkastelu osana laajempaa kaupunkiseudun suunnittelun kokonaisuutta. Vastaavasti liikenteen kielteisille vaikutuksille altistumista kaupunkiseuduilla voidaan vähentää paremmin, kun esimerkiksi väylien ja niiden ympäröivän maankäytön suunnittelu tehdään monialaisessa yhteistyössä. -Petteri Katajisto, Ympäristöministeriö 

MAL-verkoston jäsenille järjestetyissä työpajoissa kaupunkiseutujen liikenteen ja maankäytön asiantuntijoiden kanssa pohdittiin yhdessä muun muassa kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun välistä suhdetta, vaikuttavaa vuorovaikutteista suunnittelua, monialaisten tavoitteiden asettamista, vaikutusten arviointia sekä suunnitelmien seurantaa. Lisäksi työssä haastateltiin MAL-sopimusseutujen asiantuntijoita.

Hyvä kaupunkiseutusuunnittelu tuottaa asukkaille laadukkaan ja viihtyisän ympäristön ja elinkeinoelämälle suotuisat olosuhteet. Myös suunnittelutapojen tulee olla monialaisia ja vuorovaikutteisia ja tunnistaa laajasti suunnittelun vaikutuksia. -Kati-Jasmin Kosonen, MAL-verkosto

Tuloksena päivitetty prosessikuvaus liikennejärjestelmäsuunnittelusta

KaupsuSUMP-hankkeen tuloksena laadittiin suosituksia sekä päivitettiin kestävän liikennejärjestelmän seudullisen suunnittelun prosessi. Prosessiin tunnistettiin vaiheita ja niiden sisältöjä, joita noudattamalla kaupunkiseudut täyttävät TEN-T-asetuksen vaatimuksen suunnitelman laadinnasta ja toteuttavat ohjeistuksia SUMP-konseptin mukaisesta liikennejärjestelmäsuunnittelusta. 

Kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelun keskiössä on vuorovaikutteinen suunnittelu. Tätä varten hankkeessa on tunnistettu olennaiset osallisryhmät ja vuorovaikutuksen tavoitteita päivitetyn prosessin eri vaiheisiin.

Vuorovaikutus liikennejärjestelmäsuunnittelussa ei useinkaan ole suunnitelmallista ja tavoitteellista. SUMP-konseptiin kuuluu osallistava lähestymistapa ja siitä nähtiin paljon etuja, mutta ilman oikeaa ajoitusta ja tavoitteita siitä ei saada hyötyjä irti. -Kati-Jasmin Kosonen, MAL-verkosto

Moni kaupunkiseutu toteuttaa jo nyt ainakin osittain SUMP-konseptia liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Seutujen välillä on kuitenkin paljon eroavaisuutta esimerkiksi kaupunkiseudun rakenteesta ja totutuista liikennejärjestelmätyön tavoista riippuen. KaupsuSUMP-hankkeen lopputulokset toimivat työkaluina ja oppaana SUMP-konseptin mukaiseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun, jota kaupunkiseudut voivat liikennejärjestelmäsuunnittelussa hyödyntää omiin prosesseihinsa sovittaen. Päivitetyn suunnitteluprosessin tavoitteena on vahvistaa hyvää kaupunkiseutujen suunnittelua.

Työn tuloksena syntyneet ehdotukset kestävän liikennejärjestelmän seudulliseen suunnitteluun on jaoteltu vähimmäisvaatimuksiin sekä suosituksiin. Vähimmäisvaatimukset ovat kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelun näkökulmasta tärkeimpinä pidettyjä asioita. Rohkaisemme kaupunkiseutuja uudistamaan liikennejärjestelmäsuunnittelun prosessia hankkeen tulosten avulla. -Anna Pätynen, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom

KaupsuSUMP-hankkeen loppuraportti on julkaistu Traficomin julkaisusarjassa (4/2024) osoitteessa: https://traficom.fi/sites/default/files/media/publication/KaupsuSUMP_raportti.pdf

Valmistautuminen TEN-T-asetuksen toimeenpanoon jatkuu

Viimeistään vuosi TEN-T-asetuksen voimaantulon jälkeen, arvioiden mukaan keväällä 2025, EU:n jäsenvaltioiden on nimettävä kansallinen SUMP-yhteyspiste ja perustettava kansallinen SUMP-ohjelma, jonka tavoitteena on tukea kaupunkisolmukohtia hyväksymään ja toimeenpanemaan SUMP-suunnitelmia.   

Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma ei ole ainoa kaupunkisolmukohtia koskeva velvoite TEN-T-asetuksessa. Niiden tulee myös noudattaa vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfraa koskevaa AFIR-asetusta. Vuoden 2030 loppuun mennessä tulee kehittää multimodaalinen matkustajaliikenneterminaali, jossa tulee olla latausmahdollisuus linja-autoille, ja vuoden 2040 loppuun mennessä tulee kehittää vähintään yksi multimodaalinen rahtiterminaali kaupunkisolmukohdassa tai sen läheisyydessä. Yksi multimodaalinen rahtiterminaali voi palvella useaa kaupunkisolmukohtaa.

Kuva: Kirsi Lamminen