Ympäristöministeriön Kestävä kaupunki -ohjelma selvitti kaupunki- ja kuntaverkostojen roolia suomalaisessa kestävän kaupunkikehittämisen kokonaisuudessa.
Työssä selvitettiin kaupunki- ja kuntaverkostojen roolia kestävässä kestävän kaupunkikehityksen toimijoiden kokonaisuudessa ja kartoitettiin parhaita verkostojen keskinäisen yhteistyön sekä verkostojen ja valtion yhteistyön toimintatapoja. Selvityksen toteutti Sitowise.
- Kestävän kaupunkikehityksen edistäminen vaatii panostusta kaikkiin kestävyyden osa-alueisiin. Kestävyystavoitteet tulee olla kirjattuna kunnissa strategisella tasolla, jotta toimenpiteiden toteuttaminen on mahdollista, sanoo Sitowisen palvelupäällikkö Heli Nukki.
Kaupunkien ja kuntien kestävyystyön tueksi on perustettu useita erilaisia verkostoja. Selvityksen kohteena olivat kestävyyden eri ulottuvuuksiin tai kestävyyden kokonaisvaltaiseen edistämiseen kytkeytyvät kansalliset temaattiset verkostot.
Monet suomalaiset kaupungit ovat asettaneet kunnianhimoisia kestävän kehityksen tavoitteita, ja kaupungit ovat usein myös edelläkävijöitä uusien ratkaisujen kokeilijoina ja mahdollistajina. Kunnat ovat verkostossa merkitykseltään ja vaikutusmahdollisuuksiltaan kokoaan suurempia.
Verkostojen kautta tapahtuvan yhteistyön avulla voidaan edistää monia strategisia tavoitteita ja ne ovat säädöksiä kevyempi tapa ohjata toimintaa. Kuntien ja ministeriöiden yhteistyön merkitys havaittiin selvitystä tehtäessä suureksi.
Verkostotyön hyötyinä ovat hyvien käytäntöjen jakaminen ja vertaisoppiminen. Lisäksi yhteiskehittäminen sekä uudet työkalut koettiin tärkeäksi. Verkostoyhteistyö vähentää päällekkäistä työtä ja sillä saadaan lisäarvoa omien tehtävien tekemiseen. Hyötynä on myös kestävän kehityksen eri osa-alueiden tiiviimpi kytkeytyminen toisiinsa kuntien kehittämisessä.
- Verkostojen toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta on oleellista, että verkostotoiminnan hyödyt ovat selvästi nähtävissä. Toiminnan jatkuvuus on turvattava, jotta verkoston muodostamiseen käytetyt resurssit eivät menisi hukkaan, kertoo Sitowisen ympäristövaikutusten ja vastuullisuuden asiantuntija Sami Soininen.
Selvitystä varten läpikäytyjen tutkimusten mukaan haasteina verkostojen tavoitteiden saavuttamiselle ovat usein kuntakohtaiset seikat ja niukat resurssit. Haasteena on se, miten saadaan fokusoitua työtä niin, että saataisiin enemmän konkreettista hyötyä käytännön työhön. Asetettuja hyviä tavoitteita pitäisi päästä toteuttamaan käytännön toimenpiteiden kautta sujuvasti. Verkostojen jäsenten kuulluksi tulemisessa saattaa olla haasteita ja mandaatti verkostotyön tulosten jalkauttamiseen omassa organisaatiossa ei aina ole riittävää.
- Kuntastrategiassa tavoitteet voivat olla kirjattuina, mutta ymmärrys siitä mitä tämä käytännössä tarkoittaa, ei ole aina samalla tasolla. Haasteena kuntaorganisaatiossa voi olla myös se, että vastuuhenkilöt eivät välttämättä tunnista mitä lisäarvoa kestävän kaupunkikehityksen huomioiminen tuottaa. Kunnille on hyötyä verkostoista, jotka kannustavat ja edistävät kestävyyden edistämistä ja toimintatapojen kehittämistä, Soininen toteaa.
Ympäristöministeriö tekee kestävän kaupunkikehityksen yhteistyötä sekä suoraan kaupunkien ja kuntien kanssa, että muiden kestävän kaupunkikehityksen asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Verkostot ovat yksi keskeinen väylä, jonka kautta ministeriö ja kunnat voivat yhteistyössä edistää kansallisia ja paikallisia kestävän kaupunkikehityksen tavoitteita.
Yhteistyö verkostojen välillä on lisääntynyt ja useat verkostot ovat jo tehneet erilaista yhteistyötä. Verkostojen kautta on saatavilla arvokasta tietoa myös esimerkeistä, jotka eivät ole olleet toimivia. Verkostossa uskalletaan jakaa myös epäonnistuneita kokemuksia. Tämä on arvokasta tietoa verkostokunnille myös verorahojen säästämisen näkökulmasta.