Vety on väritön ja hajuton alkuaine, mutta samalla myös kuuma puheenaihe energiamarkkinassa. The Smart City Talksissa 25.4. puhutaan vetytaloudesta.
Eräiden arvioiden mukaan Euroopassa 14 prosenttia energiasta liikkuisi vetynä vuonna 2050. Suomessakin vedyn mahdollisuuksin on herätty niin valtionhallinnossa kuin yksityisellä sektorilla. Vedystä saadaan massaansa nähden paljon energiaa ja sen lämpöarvo on korkea. Tämä tekee vedystä kiinnostavan vaihtoehdon fossiilisille polttoaineille.
Ennen kuin vety tekee läpimurron, on kuitenkin työpöydillä ratkottavana useampikin haaste. Vedyn tuottamiseen, varastointiin ja jakeluun on keksittävä kustannustehokkaat keinot. Vedyn valmistus vaatii mittavaa sähköntuotantoa, ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi sähköä on kyettävä tuottamaan puhtaasti. Suuria investointeja tarvitaan, mutta rahoittajien saaminen kireässä taloustilanteessa ei ole yksinkertaista.
Miksi vety on niin kiinnostava aine puhtaan siirtymän näkökulmasta ja mihin kaikkeen vetyä voi käyttää?
Miten esteet vetytalouden tieltä poistetaan?
Onko vetytaloudesta puhuminen pilvilinnojen rakentamista?
Millaista infrastruktuuria vety tarvitsee ja voisiko Suomesta tulla vedyn vientimaa?
The Smart City Talksissa 25. huhtikuuta vierainamme ovat strategisen verkkosuunnittelun päällikkö Mikko Heikkilä Fingridiltä, teollisuusneuvos Timo Ritonummi Työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä yksikön päällikkö Venla Saarela Gasgridiltä.
Timo Ritonummi on teollisuusneuvos työ- ja elinkeinoministeriöissä Energiaosastolla. Hän on ollut Energiaosastolla vuodesta 1996 tehden useita eri tehtäviä, kuten huoltovarmuus, sähkömarkkinat ja sähköntuotanto, kysyntäjousto, päästökauppa ja energiatehokkuus. Nykyään hänellä on päätehtävänä puhtaat energiateknologiat ja erityisesti vety. Ritonummi on diplomi-insinööri LTKK/LUT:sta voimalaitostekniikasta syventyen ydinvoimatekniikkaan.
Venla Saarela työskentelee Gasgrid Finlandin Strateginen analyysi ja TKI -yksikön päällikkönä. Venla on edistänyt Suomen ja Itämeren alueen vetytalouden kehitystä yhteistyöhankkeissa. Aiemmin urallaan hän on työskennellyt metsäteollisuudessa erilaisissa insinööripositioissa niin tuotannossa kuin konsultoinnissa. Koulutukseltaan Venla on energiatekniikan diplomi-insinööri Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.
Mikko Heikkilä toimii sähkön kantaverkkoyhtiö Fingridissä strategisen verkkosuunnittelun päällikkönä. Mikko yksikköineen pyrkii löytämään vastauksen kysymykseen ”millaisen kantaverkon Suomi tarvitsee tulevaisuudessa”. Fingrid ja Gasgrid Finland tutkivat yhdessä vetytalouden mahdollisuuksia Suomessa viime syksynä valmistuneessa yhteishankkeessa.
